Poikkeava tehohoito­piikki rauhoittui – Mikä äkillisen kuormituksen aiheutti?

Koronaviruksen vuoksi tehohoitoon joutuneiden määrän kasvu on taittunut.

Huhtikuussa tehohoitoon joutuvien määrä alkoi lisääntyä niin sanotun loppukevään epidemian vuoksi. Nousu oli poikkeavaa, sillä vielä vuoden alussa epidemiatilanne oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan rauhallisempi kuin kertaakaan omikronmuunnoksen aikana.

Tehohoidon potilasmäärät nousivat kolmen viikon ajan. Nyt nousua ei ole enää viikkoon tapahtunut, kertoo anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

”Tilanne on ollut nousun ajan varsin tasainen suhteessa väestömäärään eri puolella Suomea, eli tehohoidon tarpeen kasaumaa ei ole ollut. Samoin taittuminen on tapahtunut tasaisesti”, Reinikainen sanoo.

Tehohoidossa näkyy koronavirus­tartunnoista ainoastaan jäävuoren huippu, sillä valtaosa sairastaa taudin kotona. Sairaalahoitoa tarvitsevistakin vain osa joutuu tehohoitoon.

Tämänhetkisestä tartuntojen määrästä ei ole arviota, sillä virallisia pcr-testejä ei enää oteta samassa määrin kuin pahimpina epidemian hetkinä.

Äkilliseen tehohoidon kuormitukseen on monta syytä, kertoo Hus-yhtymän infektioylilääkäri Asko Järvinen.

Ensinnäkin tautitaakka kasvoi viime kuukauden aikana voimakkaasti. Tartuntojen kasvuun on vaikuttanut uudenlaisten virustyyppien leviäminen.

Alkuvuonna Suomessakin alkoi levitä omikronvariantin XBB.1.5-alalinja, joka tunnetaan myös nimellä kraken. Pääkaupunkiseudulla koronavirus­tartunnoista puolet on viime viikon analyysin perusteella krakenia. Lisäksi pääkaupunki­seudulla leviää XBB.1.9.1, joka tunnetaan myös nimellä ”hyperion”. Sitä on tartunnoista noin viidennes.

Hyperion on yhdistelmä omikronmuunnoksen BA.2.10.1- ja BA.2.75-linjoja. Sitä on havaittu Maailman terveysjärjestön mukaan ensimmäisen kerran viime vuoden lopulla.

Asko Järvinen Kuva: Emilia Anundi / HS

Uudet virustyypit kiertävät aiemmin saatua immuniteetti­suojaa, eli myös rokotetut ja aiemmin sairastaneet voivat saada tartunnan.

”Tämä oli kevätpiikki, jota oli odotettu”, Järvinen sanoo.

Tautitaakan kasvun voi nähdä myös koronaviruksen jätevesi­seurannasta. Tapausmäärät heijastuvat sairaaloihin.

”Myös koronaviruksen kanssa tulleiden potilaiden määrä [Husin] sairaaloissa nousi. Se kertoo tapausmäärien kasvusta. Tietenkin kun tapausmäärät kasvavat, myös tehohoitoon joutuvien määrä kasvaa”, Järvinen sanoo.

Husissa tehohoidossa alkuvuonna olleiden joukossa korostuvat iäkkäät, noin 80-vuotiaat, ja vaikeasti perussairaat. Moni on ollut voimakkaasti immuuni­puutteinen. Joukossa on ollut myös rokottamattomia.

Järvinen uskoo, että koronavirus tulee kausittain olemaan vaarallinen tauti iäkkäille ja muille immuunipuolustukseltaan heikossa kunnossa oleville – kuten influenssakin on.

Oikaisu 9.5. kello 11.45: XBB.1.9.1-variantti tunnetaan myös nimellä hyperion. Se oli jutussa aiemmin virheellisesti myös muodossa hyperlon.