Raiskausepäilyjen määrä on kasvanut odotettua vähemmän vuoden alusta voimaan tulleen lakiuudistuksen jälkeen. Poliisin tietoon tuli tammi–huhtikuussa noin 11 prosenttia enemmän raiskausepäilyjä kuin viime vuoden vastaavana aikana.
Kasvuprosentti on lähes puolet hallituksen arviota pienempi.
Hallituksen arvio tosin koskee alkuvuotta pidempää ajanjaksoa. Hallituksen lakiesityksessä arvioitiin, että lakiuudistuksen jälkeisinä vuosina raiskausepäilyjä tulisi ilmi 20 prosenttia enemmän kuin aiemmin.
Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan 1. tammikuuta. Yksi lakiuudistuksen keskeisimmistä muutoksista on raiskauksen tunnusmerkistön muuttuminen suostumusperusteiseksi.
Heti vuoden alussa näytti siltä, että raiskausepäilyjen määrä olisi voinut lisääntyä alkuvuonna nyt nähtyä enemmän. Tammikuussa tapauksia tuli poliisin tietoon yli 40 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa.
Oikeusministeriön mukaan on liian varhaista tehdä johtopäätöksiä uuden lainsäädännön lopullisista vaikutuksista. Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos sanoo, että raiskausepäilyjen määrä näyttää joka tapauksessa kasvavan lakiuudistuksen jälkeen.
”Määrää ei voi oikein ennustaa etukäteen. Hallituksen esityksen arvio perustui parhaaseen käytettävissä olleeseen tietoon. Se tarkoitti käytännössä Ruotsin tilannetta. Siellä on toteutettu aikaisemmin monella tavalla vastaava lakiuudistus”, Kiriakos sanoo.
Ennen lakiuudistusta raiskauksen tunnusmerkistössä painottui väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen. Uudistuksen myötä raiskaukseksi katsotaan yhdyntä sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.
Vapaaehtoisuus tai sen puuttuminen voi ilmetä sanallisen ilmaisun, eleiden tai muun toiminnan perusteella.
Kun Ruotsi toteutti vastaavan lainsäädäntöuudistuksen vuonna 2018, langettavien raiskaustuomioiden määrä kasvoi siellä ensimmäisenä vuonna 75 prosenttia.
Alkuvuoden rikosepäilyjen määrän perusteella näyttää epätodennäköiseltä, että rikostapausten määrä lisääntyisi tänä vuonna Suomessa yhtä voimakkaasti kuin tuolloin Ruotsissa. Hallituksen lakiesityksessäkin arvioitiin, että tapausten määrä kasvaa Suomessa maltillisemmin kuin Ruotsissa.
Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos huomauttaa, että raiskausepäilyjen määrä alkoi lisääntyä jo ennen lakiuudistusta.
”Jo vuonna 2021 tapahtui selkeää kasvua. Sille ei ole tiedossa selkeää selitystä. Yksi selitys voi kuitenkin olla se, että tapauksia on alettu ilmoittaa aikaisempaa herkemmin, kun asiasta on käyty paljon julkista keskustelua. On myös huomattava, että kasvu rikostilastoissa ei kerro sellaisenaan rikosten todellisesta määrästä. Kyse voi olla ilmoitusherkkyyden tai kiinnijäämisen lisääntymisestä”, Kiriakos sanoo.
Epäiltyjen seksuaalisten ahdistelujen määrä on kasvanut lakiuudistuksen jälkeen selvästi enemmän kuin raiskausepäilyjen.
Ahdisteluepäilyjen määrä lisääntyi tammi–huhtikuussa yli 90 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.
Aikaisemmin seksuaaliseen ahdisteluun saattoi syyllistyä lain mukaan ainoastaan koskettelemalla. Tammikuun alusta lähtien ahdisteluun on voinut syyllistyä koskettelun lisäksi monilla uudenlaisilla tavoilla.
Rikosilmoituksia seksuaalisesta ahdistelusta on tehty muun muassa peniskuvien lähettämisestä, sukupuolielimen esittelemisestä yleisellä paikalla sekä eleillä ja ilmeillä ahdistelusta.
Kaikkien seksuaalirikosepäilyjen kokonaismäärä kasvoi vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana kahdeksan prosenttia.
