Suomen rikoslaista puuttuu sellaisen rikoksen tunnusmerkistö, jossa tekijä käyttää toiseen ihmiseen sellaista henkistä väkivaltaa, jossa uhri joutuu tekijän täydelliseen henkiseen määräysvaltaan.
Tällaisesta teosta ei jää fyysisiä tai helposti todennettavissa olevia jälkiä eikä uhrista pystytä todentamaan lääketieteellisiä seurauksia niin, että selvä syy-yhteys olisi osoitettavissa.
Tällaiselle rikokselle löytyi tuoreessa selvityksessä nimikin: pakottava kontrolli.
”Pakottava kontrolli on henkisen ylivallan ilmentymä”, kuvailee rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.
Hän ja yliopistonlehtori Elisa Silvennoinen Itä-Suomen yliopistosta selvittelivät aihetta oikeusministeriön tilauksesta ja päätyivät selvityksessään viime viikolla ehdottamaan rikoslakiin uutta rikosnimikettä pakottava kontrolli.
”Sellaisessa teossa on tyypillistä, että tekijä ottaa uhrin täydelliseen kontrolliinsa. Siihen voi liittyä uhkaamista, pakottamista, vapaudenrajoittamista ja se voi liittyä esimerkiksi siihen, kenen kanssa uhri voi puhua ja olla, mitä syödä tai juoda”, Tolvanen sanoo.
Sellainen toiminta voisi kohdistua varsinkin lähisuhteisiin kuten nykyiseen tai entiseen puolisoon tai lapsiin. Tolvasen mukaan olennaista olisi uhrin itsemääräämisoikeuden rajoittaminen, mikä on nimenomaan selvästi yksipuolista.
”Meillä ei ole tunnistettu tällaista tekotyyppiä ollenkaan. Nykyinen laki on kirjoitettu niin, että tällaisista teoista syyttäminen ei menestyisi oikeudessa, jos niitä tutkittaisiin pahoinpitelyinä, koska niistä ei jää mitään tunnistettavia jälkiä”, Tolvanen sanoo.
”Näitä ei tule poliisille edes tutkittavaksi, joten tällaisen henkisen väkivallan saaminen tuomioksi on epätodennäköistä.”
Tekoja ei hänen mukaansa välttämättä tunnisteta poliisissakaan.
”Aukko tässä näyttää olevan. Teot ovat kuitenkin vakavia ja ne kohdistuvat vapauteen ja terveyteen ja ovat pitkäkestoisia.”
Muitakin esimerkkejä teoista löytyy: kontrolli voi liittyä vaikka siihen, mitä uhri voi pukea päälleen tai milloin nukkua, se voi olla lääkäripalvelujen käytön estämistä, toistuvaa vähättelyä ja arvottomana pitämistä, työskentelyn tai opiskelun estämistä.
Samoin se voi olla pakottamista raskauteen tai aborttiin tai myös velkaantumiseen. Se voi myös olla pakottamista rikoksiin.
Esimerkiksi Norjassa vastaava laki on ollut voimassa pian kaksikymmentä vuotta ja siitä on tuomittu pitkiäkin vankeusrangaistuksia. Myös Tanskassa sellainen on, samoin Britanniassa.
”Missään näistä kolmesta maista ei edellytetä lääketieteellistä seurausta. Kyse on siitä, että teko on omiaan vahingoittamaan terveyttä ja omiaan aiheuttamaan pelkoa tai ahdistusta. Se voi riittää tuomioon.”
Pakottava kontrolli -nimike määrittelisi tekoja, jotka ovat lähellä vuonna 2014 rikoslakiin lisättyä vainoamista. Vainoaminen vain ei hyvin sovellu tapauksiin, jossa uhri ja tekijä asuvat yhdessä.
Lähellä on myös pahoinpitelyrikos, mutta psyykkinen väkivalta eli terveyden vahingoittaminen ruumiillista väkivaltaa tekemättä on pahoinpitelynä rangaistavaa äärimmäisen harvoin, selvitys totesi. Siinä vaikeus on psyykkisen väkivallan tunnistaminen sekä seurausten osoittaminen.
Aiheen saa nyt jatkokäsittelyynsä oikeusministeriö.
Lue lisää: Rikosten ”paljousalennus” herättää suuttumusta
Lue lisää: Useita tunnettuja vankiloita aiotaan sulkea – Vanginvartijat vastustavat