Nainen käytti raskausaikanaan amfetamiinia ja buprenorfiinia.
Vastasyntynyt lapsi kärsi äitinsä huumeidenkäytön seurauksena erittäin voimakkaista vieroitusoireista. Oireet ilmenivät kaarimaisena oksennuksena, tärinänä ja vapinana, löysänä ulosteena, kimeänä jaksoittaisena itkuna, lyhyinä unina ja kiihkeänä imemisenä.
Lapselle jouduttiin sen vuoksi aloittamaan toisen elinvuorokautensa aikana morfiinilääkitys noin kahdeksi viikoksi.
Nyt oikeudessa on arvioitu sitä, syyllistyikö noin 30-vuotias nainen huumeidenkäytöllään lapseensa kohdistuneeseen rikokseen. Sekä Pohjois-Karjalan käräjäoikeus että Itä-Suomen hovioikeus vapauttivat hänet syytteestä.
Syyttäjä vaati naiselle rangaistusta ensisijaisesta pahoinpitelystä ja toissijaisesti vammantuottamuksesta.
Syytetty kertoi oikeudessa kärsineensä päihderiippuvuudesta vuosien ajan ja myönsi käyttäneensä vuonna 2020 raskausaikanaan huumeita. Lisäksi hän myönsi vastasyntyneen lapsensa kärsineen syyttäjän esittämällä tavalla vieroitusoireista.
Nainen kuitenkin kiisti syytteen. Hän vetosi siihen, ettei hänen toimintansa täyttänyt rikoksen tunnusmerkkejä.
Puolustuksen mukaan rikoslaissa ei ole säädetty rangaistavaksi sikiöön kohdistuvaa pahoinpitelyä tai vammantuottamusta. Näiden rikosten kohteena voi puolustuksen mukaan olla vain ihminen, joka sikiöstä tulee rikosoikeudellisessa mielessä vasta syntymänsä hetkellä.
Myös Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vakuuttui siitä, että nainen aiheutti huumeidenkäytöllään lapsensa oireet.
Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi naisen syytteen. Vapauttavan tuomion mukaan pahoinpitelyn tai vammantuottamuksen kohteena voi olla vain ihminen.
Ihmishengen rikosoikeudellisen suojan on käräjäoikeuden mukaan katsottu alkavan vasta syntymästä. Rajana on pidetty sitä, onko sikiö kokonaan tai osittain tullut esiin naisen kohdusta.
Kun nainen käytti huumeita, ei käräjäoikeuden mukaan ollut vielä olemassa hänestä itsestään erillistä oikeussubjektia, jonka vahingoittamiseen hän olisi voinut syyllistyä.
Syyttäjä valitti vapauttavasta tuomiosta hovioikeuteen.
Hänkin piti selvänä, että rikosoikeudellinen suoja alkaa vasta syntymästä. Hänen mielestään teko voi olla siitä huolimatta rangaistava, vaikka se on tapahtunut ennen uhrin syntymää.
Syyttäjän mielestä nainen aiheutti syntymän jälkeen ilmenneet oireet ja oli tietoinen riskeistä. Naisen on täytynyt pitää lapsen saamia oireita varsin todennäköisinä.
Hovioikeus ei vakuuttunut syyttäjän perusteluista torstaina antamassaan tuomiossa. Se hyväksyi käräjäoikeuden perustelut eikä muuttanut vapauttavaa tuomiota.
Aluesyyttäjä Terhi Heinonen harkitsee, hakeeko hän vielä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Hän ei itse tiedä muita oikeusjuttuja, joissa olisi käsitelty samantyyppistä asiaa.
”Faktat ovat aika riidattomat. Kysymys on siitä, mitä niistä mahdollisesti seuraa”, Heinonen sanoo.
Oikeudenkäynnin aikaisten tietojen mukaan lapselle ei aiheutunut äitinsä huumeidenkäytöstä pysyvää haittaa. Hän on kehittynyt hyvin.
