Lukutaito on heikko yhä suuremmalla osalla 4.-luokkalaisista suomalaislapsista.
Asia selviää kansainvälisestä lasten lukutaitotutkimuksesta eli niin sanotusta PIRLS 2021 -tutkimuksesta. Suomessa tutkimuksen toteuttamisesta vastasi Jyväskylän yliopisto yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Vuonna 2021 toteutettuun tutkimukseen osallistui yli 50 maata tai aluetta. Suomi oli mukana kolmannen kerran. Tällä kerralla tutkimukseen osallistui 281 koulua ja 7 018 oppilasta.
Lapsista 14 prosentilla oli erinomainen lukutaidon taso ja heikko tai erittäin heikko 16 prosentilla.
Edeltävän kerran tutkimus on toteutettu Suomessa vuonna 2016. Tuolloin vastaavat luvut olivat 18 ja 9. Heikkojen lukijoiden määrä on siis lähes kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Lisäksi erinomaisten lukijoiden määrä on vähentynyt hieman.
Lukutaito heikentyi sekä tyttöjen että poikien keskuudessa.
”Erinomaisten lukijoiden väheneminen ja heikkojen määrän kasvu pitää kääntää, sillä pahimmillaan se tarkoittaa merkittävää heikkojen lukijoiden määrän kasvua perusopetuksen loppuvaiheessa”, sanoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopistosta.
Leino uskoo, että lukutaidon heikkeneminen tulee näkymään tulevaisuudessa myös Suomen Pisa-tuloksissa.
Neljännellä luokalla lukutaito oppimisen välineenä alkaa korostua. Lukutaidolla on suuri merkitys koulutuksen näkökulmasta.
FAKTA
Miten tutkimus toteutettiin?
PIRLS 2021 -tutkimukseen (Progress in International Reading Literacy Study) osallistui yli 50 maata tai aluetta.
Suomessa lukutaidon arviointiin osallistui 281 koulusta 7 018 oppilasta. Osallistujissa oli yhtä paljon tyttöjä ja poikia.
Tutkimus toteutettiin tietokoneilla. Mukana oli sekä perinteisiä lineaarisia tekstejä että verkkotekstejä.
Tänä vuonna tutkimus tehtiin ryhmäadaptiivisella testausasetelmalla. Se tarkoittaa tehtävien vaikeustason mukauttamista maan oletetun keskimääräisen osaamistason mukaisesti.
Lisäksi tietoa kerättiin oppilas-, opettaja-, koulu- ja kotikyselyllä. Kyselyillä saatiin muun muassa tietoa oppilaiden opiskelutavoista, vanhempien asenteista ja opettajien resursseista.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Kansainvälisessä vertailussakin suomalaislasten sijoitus laski edeltävästä tutkimuksesta. Nyt Suomen pistemäärä oli 549 kun vuonna 2016 se oli 566. Tilastollisesti muutos on tutkijoiden mukaan erittäin merkitsevä.
Vertailluista maista lapsilla oli paras lukutaito Singaporessa, Kiinan erityishallintoalueella Hongkongissa ja Englannissa. Maiden pistemäärät olivat 587, 573 ja 558.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjäsi yhä erinomaisesti. Listalla Suomi sijoittui vertailluista maista jaetulle sijalle neljä.
Puolan pistemäärä oli sama kuin Suomen eli 549. Taiwanin ja Ruotsin pistemäärät olivat 544.
Tutkijoiden mukaan Puolan, Ruotsin ja Taiwanin tulokset eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi Suomen tuloksesta. Tanska ja Norja saavuttivat hieman Suomea ja Ruotsia heikommat pistemäärät. Myös muun muassa Norjassa tilastollinen pistemäärän lasku oli suurta.
Osa maista ei ollut mukana kansainvälisessä vertailussa koronaviruspandemian aineistonkeruulle aiheuttamien viiveiden vuoksi.
””Heikoimmat ja parhaimmat oppilaat löytyvät pääkaupunkiseudulta.”
Millä lukutaidon lasku Suomessa selittyy?
Koulujen keskinäiset erot eivät olleet merkittäviä. Pääkaupunkiseudulla oppilaiden väliset erot olivat muuta maata suurempia.
”Heikoimmat ja parhaimmat oppilaat löytyvät pääkaupunkiseudulta, jos hieman yleistää”, sanoi yliopistotutkija Kari Nissinen yliopiston järjestämässä tiedotustilaisuudessa.
”Vaikka kielitaustan vaikutus tuloksille on merkittävä, maahanmuuttajataustaisia aineistossa on niin vähän, ettei kokonaistulosta voi laittaa heidän piikkiinsä.”
Painotetuilla luokilla lukutulokset olivat keskivertoa parempia.
Asiantuntijoiden mukaan paljon lukutaidon kehittymisessä on kuitenkin kyse lapsesta itsestään ja kodin vaikutuksesta.
Lukutaitoeroja selittää muun muassa lapsen luottamus omaan lukutaitoonsa ja lapsen ennen kouluikää saavuttamat lukemiseen liittyvät taidot. Tärkeää on myös kiinnostus lukemiseen.
Tämän vuoden tutkimukseen vastanneista lapsista alle viidennes kertoi, ettei pidä lukemisesta. Yhtä suuri joukko lapsia kertoi pitävänsä lukemisesta paljon.
Perheen sosioekonomisella asemalla näyttää olevan merkitys lukutaitoon. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on se, että perheessä arvostetaan opiskelua, kannustetaan lukemaan, tarjotaan lukevan aikuisen malli sekä kannustetaan ja mahdollistetaan lukemista.
Kyselyyn vastanneista lapsista joka kuudes kertoi, ettei ollut nähnyt vanhempansa lukevan kirjaa.
Asiantuntijat kannustavat lukemaan lapsen kanssa päivittäin vähintään 30 minuuttia.
