myymälävarkaiden rangaistukset voivat koventua korkeimman oikeuden tuoreen ennakkopäätöksen myötä. Korkein oikeus (KKO) muutti tiistaina 35-vuotiaan kajaanilaismiehen saaman sakkotuomion ehdottomaksi vankeudeksi.
Ennakkopäätös linjasi sitä, oliko teoissa kyse näpistyksistä vai ankarammin rangaistavista varkauksista. KKO katsoi teot varkauksiksi.
Korkeimman oikeuden ratkaisu voi johtaa rangaistuskäytännön kiristymiseen sekä yhtenäistymiseen, arvioi rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
”Ennakkopäätös on tässä rikostyypissä ihan merkittävä”, Tolvanen arvioi.
KKO:n linjaus voi Tolvasen mukaan antaa myös poliisille mahdollisuuden käyttää aiempaa useammin pakkokeinoja myymäläanastusten yhteydessä.
”Poliisi voi varkauksien tutkinnan yhteydessä tehdä esimerkiksi kotietsintöjä ja pidättää henkilöitä, mikä ei ole mahdollista näpistysten yhteydessä”, hän huomauttaa.
Oikeudenkäynti koski vuoden 2020 tapahtumia.
Mies anasti tuolloin vajaan puolen vuoden aikana 40 eri kerralla valintamyymälöistä.
Tekotapa toistui samanlaisena. Hän laittoi yleensä reppuunsa tai kassiinsa alkoholia ja yhdellä kertaa savukkeita. Anastetun omaisuuden arvo vaihteli kullakin kerralla alle kymmenestä eurosta 44 euroon.
Teot kohdistuivat pääosin saman asianomistajan myymälöihin. Ne toistuivat samankaltaisina hyvin lyhyin väliajoin, enimmillään kolmesti saman päivän aikana.
Syytetty myönsi oikeudessa syyllistyneensä 40 näpistykseen, mutta syyttäjä vaati hänelle rangaistusta 40 varkaudesta.
Kainuun käräjäoikeus tuomitsi miehen ensin syyttäjän vaatimuksen mukaisesti 40 varkaudesta, mutta Rovaniemen hovioikeus kumosi tuomion. Se piti tekoja näpistyksinä.
Hovioikeus tuomitsi rangaistukseksi sakkoja.
Hovioikeus perusteli ratkaisuaan muun muassa sillä, että anastetun omaisuuden arvo oli jokaisessa tapauksessa selvästi alhaisempi kuin se arvo, joka yleensä johtaa tuomioon näpistyksen sijasta varkaudesta. Tekoihin ei liittynyt hovioikeuden mielestä myöskään suunnitelmallisuutta.
Korkein oikeus myönsi syyttäjälle valitusluvan. Ylin tuomioistuin päätyi äänestyspäätöksellä tuomitsemaan anastelijan syyttäjän vaatimuksen mukaisesti 40 varkaudesta.
Yksinomaan omaisuuden arvon perusteella anastukset olivat korkeimman oikeuden mukaan vähäisiä ja tekotavaltaan tavanomaisia myymäläanastuksia. Niihin ei liittynyt väkivaltaa, sen uhkaa eikä omaisuuden vahingoittamista.
Tekotapa ja anastetun omaisuuden arvo puoltavat KKO:n mukaan sitä, että teot katsotaan vähäisiksi.
Toisaalta mies kohdisti rikoksensa pääosin saman asianomistajan myymälöihin ja toisti niitä samankaltaisina hyvin lyhyin väliajoin. Teot eivät korkeimman oikeuden mukaan siten perustuneet satunnaisiin päätöksiin, vaan ne ilmensivät pikemminkin toimivaksi tiedetyn tekotavan pitkäjänteistä hyödyntämistä.
”Rikosten toistaminen on tässä tapauksessa osoittanut tavanomaista myymäläanastusta suurempaa suunnitelmallisuutta ja tekijän harkittua piittaamattomuutta toisen omaisuuden suojasta”, korkein oikeus totesi.
Kokonaisarviossaan KKO päätyi siihen, ettei rikoksia voi pitää vähäisinä. Siten mies syyllistyi 40 näpistyksen sijasta 40 varkauteen.
Mies sai rangaistukseksi neljä kuukautta vankeutta. Korkein oikeus määräsi vankeuden ehdottomana miehen aiemman rikostaustan vuoksi.
Korkein oikeus linjasi näpistyksen ja varkauden rajaa edellisen kerran vuonna 2011. Tuolloin korkein oikeus tuomitsi myymäläanastukset varkauksina tekojen suunnitelmallisuuden perusteella.
Professori Matti Tolvasen mukaan uusi ennakkopäätös vahvistaa sitä, että myymäläanastukset voidaan katsoa entistä useammin näpistysten sijasta varkauksiksi.
Fakta
Rikosnimike vaikuttaa rangaistukseen
■Näpistyksestä voidaan tuomita rikoslain mukaan vain sakkoja.
■Varkaudesta voidaan määrätä sakkoja tai enintään puolitoista vuotta vankeutta.
■Törkeän varkauden rangaistusasteikko vaihtelee neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.
