Alkuvuoden perustella Pirkanmaan hyvinvointialueen tilikauden ennustetaan jäävän miinukselle noin 33 miljoonaa euroa.
Asiasta kertoi talousjohtaja Pasi Virtanen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
”Budjettia tehdessä alijäämäksi arvioitiin 63,5 miljoonaa euroa. Onneksi alijäämä on nyt pienentynyt”, Virtanen sanoi.
Ennuste on tehty tammi–maaliskuun lukujen perusteella. Ennuste sisältää paljon epävarmuutta, sillä laskutus ja ostolaskujen käsittely on viivästynyt.
Alijäämä koostuu muun muassa palkankorotuksista, asumispalveluiden henkilöstömitoituksista ja hinnankorotuksista.
Hyvinvointialueen työntekijöille on maksettu muun muassa koronakorvauksia. Myöhemmin tänä vuonna hoitajien palkkoihin on tulossa myös yleiskorotukset.
”Suurin huolenaiheemme on kuitenkin palvelujen osto” Virtanen sanoo.
Hyvinvointialue ostaa muun muassa hoivapalveluita.
Virtanen muistuttaa, että alijäämä pitää tasoittaa seuraavina vuosina – eli tulevina vuosina tuloksen täytyy olla plussalla.
”Sen vuoksi toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi.”
Toimia ovat muun muassa muutosneuvottelut. Sellaiset on edessä, kertoi hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola tilaisuudessa.
”Säästökohteita haetaan suurten rakennereformien kautta”, Erhola sanoi.
Reformeja eli rakennemuutoksia on edessä muun muassa alueen sairaaloissa.
”Jos esimerkiksi vähennetään sairaalapaikkoja, pitää katsoa mitä henkilöstölle tapahtuu.”
Erhola kuitenkin painotti tilaisuudessa, että koko uudistuksen ydin on peruspalvelujen vahvistaminen. Tarkoituksena on siis samalla lisätä esimerkiksi digipalveluja.
Pirkanmaan hyvinvointialueella on tälläkin hetkellä pulaa henkilöstöstä. Ongelmana on, että kysyntä ja tehtävät eivät kohtaa. Puutetta on esimerkiksi kotihoidon kesäsijaisista. Tyytyväisyydessäkin on korjattavaa, ja moni on ollut ärtynyt muun muassa palkanmaksuongelmiin.
Erhola huomautti, että tilanne Pirkanmaalla ”ei ole erityisen huono, varsinkaan kun verrataan muuhun Suomeen”.
”Tilanne on muuallakin hyvin samankaltainen.”