Venäjän päätös jäädyttää Suomen edustustojen tilit on erittäin poikkeuksellinen teko, arvioi Venäjä-tutkimukseen erikoistuneen Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
Hänen mukaansa päätös asettuu osaksi Venäjän muita viimeaikaisia päätöksiä, kuten Fortumin Venäjän-yhtiön haltuunottoa ja suomalaisten viisumien mitätöintiä.
”Tämä vaikuttaa venäläisittäin toteutetulta vastatoimelta erilaisiin Venäjään kohdistuneisiin sanktioihin. Kyse on Venäjän näkökulmasta selvästi samalla mitalla maksamisesta.”
Kangaspuro sanoo, ettei Venäjä tiettävästi ole aiemmin jäädyttänyt Suomen edustustojen tilejä.
Diplomatiaan kohdistuva vastatoimi on Kangaspuron mukaan iso asia, joka konkretisoi Venäjän syöksykierrettä.
”Nyt ei kaihdeta minkäänlaisia toimenpiteitä, jotka vaikeuttavat toisen osapuolen toimintaa.”
Suomi asettuu tässä tilanteessa myös laajemmin osaksi länttä etenkin Nato-jäsenyyden jälkeen, Kangaspuro sanoo.
”Suomi sijoittuu pelikirjassa osaksi isompaa kuviota, läntistä liittoumaa, jolle tämä on tarkoitettu viestiksi.”
Ukrainan sodan edetessä Venäjä on julistanut myös olevansa sodassa koko länttä vastaan, Kangaspuro muistuttaa. Samalla kovat puheet ovat muuttumassa teoiksi.
Tilannetta voi pitää toisaalta huolestuttavana myös Suomen kannalta.
”Olemme kuitenkin naapurivaltioita, joiden pitäisi pystyä hoitamaan asioita pikemminkin sanallisesti. Jään odottamaan, toteuttaako Venäjä vastaavanlaisia toimia muitakin diplomaattisia edustustoja kohtaan vai jääkö tämä yksittäistapaukseksi. Se selvinnee seuraavina viikkoina tai kuukausina.”
Diplomatian kannalta lännen suhteet Venäjään ovat olleet lähes olemattomat jo pitkään. Kangaspuro ei usko, että tilanteeseen voi tulla parannusta kovin pian. Tilien uudelleen avaaminenkaan ei hänestä juuri parantaisi asetelmaa.
”Venäjällä on ollut jo pitkään suuntaus, jossa painotetaan selvästi suhteita itään ja Itä-Aasiaan, Euraasian suuntaan. Läntinen suunta on Venäjän näkökulmasta menetetty pitkäksi aikaa.”
