Suomen diplomaatit Moskovassa kieltäytyivät keskiviikkona kommentoimasta HS:lle tilien jäädytyksen vaikutusta suurlähetystön toimintaan.
Suomen entisen Venäjän-suurlähettilään Hannu Himasen mukaan rahaliikenteen jäädyttäminen ei ehkä uhkaa lähetystön toimintaa, mutta vaikeuttaa sitä ”merkittävästi”.
Nyt jo eläkkeellä oleva Himanen oli Suomen Venäjän-suurlähettiläs vuosina 2012– 2016 Moskovassa.
Himanen korostaa, ettei hänellä ole täsmällistä tietoa lähetystön nykyisistä käytännöistä, hän voi ainoastaan esittää tilanteesta valistuneen arvionsa.
Edustustot eivät voi nyt käyttää Venäjällä pankkitilejään. Edustustojen kulut, kuten vuokra ja laskut, on maksettu kiertoteitse esimerkiksi käteisellä, kertoi ulkoministeri Pekka Haavisto keskiviikkona.
Himasesta tämä kuulostaa hyvin hankalalta.
”Venäjä ei ole enää mikään käteistalous, vaan pankkiyhteydet ovat toimivia ja maksut hoidetaan pankkisiirroilla. Etenkin Moskovassa on jo siirrytty täysin moderniin, elektroniseen rahaliikenteeseen.”
Himanen myös muistuttaa, että kun käteinen loppuu, sitä ei saa Venäjältä lisää niin kauan kun tilejä ei voi käyttää.
”Käytännössä se tarkoittaa sitä, että rahaa on lähetettävä ulkomailta diplomaattipostilla Moskovaan. Todella hankalaa.”
Himasesta on myös päivänselvää, etteivät venäläiset pankit sulje ulkomaiden edustustojen tilejä omin päin, vaan taustalla on viranomaispäätös.
”Totta kai käsky on tullut Kremlistä.”
Haavisto kertoi keskiviikkona, että päätös vaikuttaa ”kiusanteolta”. Hän ei uskonut, että tilien jäädyttäminen liittyy Suomen Nato-jäsenyyteen.
Himasesta diplomaattisuhteiden hankaloittamista on virhe pitää pelkkänä venäläisten mielipahan purkauksena. Hän ei myöskään niele purematta väitettä, ettei tilien jäädyttämisellä olisi mitään tekemistä Suomen Nato-jäsenyyden kanssa.
Himasen mukaan diplomaattisuhteita voi kuvailla tavallaan ”pyhiksi”, sillä niiden vaaliminen on kaikkien valtioiden etu.
Diplomaattisuhteiden periaatteet määritellään Wienin yleissopimuksessa, jota myös Venäjä on sitoutunut noudattamaan.
”Diplomaattisuhteita sitoo kiistaton ja yksiselitteinen yleissopimus, jota Venäjä nyt yksipuolisesti rikkoo. Mihin Venäjä tähtää? Onko se valmis horjuttamaan diplomaattisuhteita vielä vakavammalla tavalla?”
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoi keskiviikkona, että kyse on vastatoimesta; Zaharovan mukaan Venäjän edustustot Suomessa voivat käyttää tiliä vain yhdessä suomalaisessa pankissa.
Venäjän suurlähetystö Suomessa julkaisi keskiviikkoiltana tiedotteen, jonka mukaan he ovat saaneet käyttää vain yhtä pankkia, Nordeaa.
Himasen mukaan tämä on kuitenkin seurausta EU:n pakotteista ja suomalaisten pankkien toiminnasta, ei Suomen valtion toimista.
”Kuten Haavistokin sanoi, Suomessa ei ole tehty mitään viranomaispäätöstä kohdistaa rajoituksia Venäjän suurlähetystön rahaliikenteeseen.”
Venäjän suurlähetystön tiedotteessa myös kerrottiin, että Suomelle on vastaavasti tarjottu mahdollisuutta käyttää Venäjän VTB-pankkia edustustonsa arkipäiväisen toiminnan varmistamiseksi.
”Venäjä tietää hyvin, että VTB-pankki on sanktioiden kohteena EU-alueella, eikä siten voida ajatella, että Suomen suurlähetystö käyttäisi pankkia”, Himanen sanoo.
Himasen mukaan diplomaattisuhteiden merkitys korostuu entisestään sodan kaltaisissa konflikteissa, joissa maiden johdoilla ei ole käytännössä yhteyttä.
”Pitämällä diplomaattikanavaa auki voidaan pitää yllä edes jonkinlaista yhteyttä maiden välillä”, Himanen sanoo.
Himanen ei ainakaan äkkiseltään muista historiasta vastaavaa tilannetta, jossa diplomaattisuhteita olisi pyritty horjuttamaan näin vakavasti.
”Olennaista on nyt kysyä, mihin Venäjä tähtää tällaisia pelejä pelaamalla?”
