Venäjän mukaan sen edustustot Suomessa voivat käyttää tiliä vain yhdessä suomalaisessa pankissa. Venäjän Helsingin-suurlähetystön mukaan toimiva tili on Nordeassa.
Venäjän Helsingin-suurlähetystö kertoi keskiviikkona verkkosivuillaan julkaistussa tiedotteessa, että suurlähetystö saa käyttää ainoastaan Nordeaa.
Venäjän mukaan asian vastatoimena se jäädytti Suomen edustustojen pankkitilit huhtikuun lopulla.
Ulkoministeriön mukaan Suomen valtio tai ministeriö ei ole rajoittanut Venäjän pankkipalveluiden saantia taikka jäädyttänyt tilejä.
”EU-pakotteet eivät kohdistu venäläisiin suurlähetystöihin eikä konsuliedustustoihin”, sanoo ulkoministeriön viestintäsuunnittelija Taneli Dobrowolski.
Ulkoministeriö odottaa edelleen Venäjän ulkoministeriöltä selvennystä pankkipalveluiden jatkumisen edellytyksestä. Suomi odottaa myös vastausta virallista selvitystä Venäjälle antamaansa noottiin.
Helsingin Sanomat kysyi Nordealta, pitääkö Venäjän väite pankista paikkansa. Nordeasta ei voitu kommentoida asiaa.
”Yleisellä tasolla voimme todeta, että pankkisalaisuuden vuoksi pankit eivät koskaan voi kommentoida yksittäisiä asiakastapauksia”, Nordean viestinnästä kerrotaan sähköpostitse.
Samankaltainen vastaus annettiin Osuuspankilta ja Danske Bankilta.
Aktiakaan ei kommentoida sitä, onko Venäjän edustustoa ollut pankin asiakkaana.
Yritysasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Anu Vainio kommentoi kuitenkin yleisesti, että mitä suuremmasta yrityksestä on kysymys, sitä useammassa pankissa heillä yleensä on asiakassuhde.
”Syyt liittyvät yleensä riskienhallintaan sekä tuote- ja palveluvalikoimaan”, Vainio sanoo.
Riskienhallinta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhden pankin häiriötilanne ei lamauta yrityksen maksukykyä. Valikoimissa voi pankkien kesken olla eroja esimerkiksi ulkomaan maksuliikenteessä. Yrityksellä voi olla myös rahoitusta useammalta pankilta ja on siksi jakanut maksuliikennettäkin useampaan pankkiin.
Jokainen pankki tekee itsenäisesti päätöksensä asiakassuhteen aloittamisesta ja myös sen mahdollisesta purkamisesta. Asiassa käytetään aina kokonaisharkintaa, Vainio kertoo.
”Pankit joutuvat päätöksissään huomioimaan sääntelyn ja voimassa olevan ohjeistuksen oman riskiperusteisen arvion mukaisesti.”
””Keskustelussa on syntynyt sellainen kuva, että valtio, ulkoministeriö tai Finanssivalvonta voisi sanoa pankeille, että avatkaa tai sulkekaa tilejä.”
Suomessa pankki päättää itse asiakkuuksistaan, painottaa toimistopäällikkö Pekka Vasara Finanssivalvonnasta. Vasara toimii rahanpesun estäminen -toimistossa.
”Keskustelussa on syntynyt sellainen kuva, että valtio, ulkoministeriö tai Finanssivalvonta voisi sanoa pankeille, että avatkaa tai sulkekaa tilejä. Todellisuudessa sellaista toimivaltaa ei ole.”
Vasaran mukaan Venäjän osalta pankkitoimintaa hankaloittaa se, että venäläispankkeja on suljettu swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle. Tekniset ongelmat lisäävät manuaalista työtä ja näin hankaloittavat asiakkuuksien hoitamista.
Lisäksi pankkien kuuluu itse arvioida ja selvittää mahdolliset pakotteiden kiertämiseen viittaavat tapaukset. Venäjään kohdistuneet runsaat pakotteet voivat saada pankin pitämään Venäjän maksuliikennettä riskinä, sillä maksuja tulee tarkastella hyvin tarkasti.
Jos pankki ei näistä syistä halua asiakkuutta hoitaa, kyse ei ole poliittisesta päätöksestä, Vasara huomauttaa.
Venäjän mukaan Suomi on toiminut vastoin Wienin yleissopimusta, kun se ei ole varmistanut ulkomaisen edustuston normaalia toimintaa. On tulkintakysymys, mitä kaikkea tämä sisältää.
”Finanssivalvonnan mukaan on tällä hetkellä epäselvää, kuinka laajasti Wienin yleissopimus kattaa nykyisen kaltaiset pankkipalvelut, koska se velvoittaa jäsenmaita, mutta ei yksityisiä toimijoita.”
Venäjä ei ole julkisissa kannanotoissaan täsmentänyt sitä, miksi edustuston toiveena olisi pankkipalveluiden saaminen useammasta suomalaispankista. Vasara ei lähde arvaamaan motiivia. Sen hän kuitenkin sanoo yleisesti, että Suomessa on aika toimiva pankkistruktuuri ja moni pärjää yhden pankin palveluilla.
