Näin Nato-tukikohdat ja ydin­aseet jakavat suomalaisia

Kysymykset Naton tukikohdista Suomessa ja Suomen osallistumisesta Naton ydinaseharjoituksiin jakavat suomalaisia. Vastauksia tulee melko tasaisesti puolesta ja vastaan, kuten tulee myös tyhjiä vastauksia.

Asia ilmenee tuoreesta HS:n gallupista, jossa kysyttiin nämä kysymykset:

”Tuleeko Suomen tavoitella Naton tukikohtaa?"

”Pitääkö Suomen osallistua Naton ydinaseharjoituksiin?”

Ensimmäiseen kysymykseen enemmistö kantaa ottaneista totesi, että sellaista ei tule havitella. Näin vastanneita oli 39 prosenttia kaikista vastaajista.

Selvästi vähemmän eli 27 prosenttia taas katsoi, että Suomen nimenomaan pitäisi tavoitella tukikohtaa. Kysymyksessä ei tarkemmin määritelty, millainen tukikohta olisi kyseessä ja missä.

Kysymys oli monelle vaikea. Peräti 34 prosenttia ei osannut kertoa vastaustaan.

Lähes yhtä vaikea oli kysymys siitä, pitäisikö Suomen osallistua Naton ydinaseharjoituksiin.

Vastaajista 43 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen pitää osallistua ydinharjoituksiin. Vajaa kolmasosa eli 30 prosenttia ei sitä halua.

Vastausta ei ollut lähes 28 prosentilla vastaajista.

Kyselytutkimus päätyikin toteamaan, että kaikissa väestöryhmissä on niitä, joiden mielestä Suomen pitäisi tavoitella Naton tukikohtaa tai osallistua sen ydinaseharjoituksiin.

Ja sama toimii toisinkin päin. Ajatuksiin kielteisesti suhtautuvia löytää niin ikään mistä tahansa joukosta.

Joitakin eroja kuitenkin löytyy. Tiivistäen: mitä enemmän tienaa ja mitä johtavammassa asemassa on, sitä enemmän kannattaa Nato-tukikohtia ja ydinaseharjoituksia. Näin ajattelevia löytää ylemmistä toimihenkilöistä, yrittäjistä, yli 85 000 euroa ansaitsevien talouksien jäsenistä ja ylemmästä keskiluokasta.

Samoin miehistä useampi kuin naisista ajattelee samoin.

Selvin ero löytyy perinteisen poliittiseen vasemmistoon ja oikeistoon itsensä sijoittavien ihmisten välille.

Oikealla olevista 53 prosenttia edellyttää Suomen tavoittelevan Naton tukikohtaa ja 66 prosenttia Suomen osallistuvan sen ydinaseharjoituksiin.

Ero on selvä, kun vertaa lukuja vasemmalle itsensä sijoittavien vastauksiin. Heillä vastaavat prosentit ovat 16 ja 28.

Asiantuntija kiinnittää huomiota molemmissa kysymyksissä epäröivien melko suureen määrään. Se voi johtua ajattelumallin muutoksesta, johon Venäjän hyökkäyssota suomalaiset pakotti.

”Pitää ymmärtää se, että aiemmin ydinaseisiin liittyvä politiikka oli Suomelle lähinnä aseriisuntaa ja sitä tukevaa toimintaa. Nyt Suomen Nato-jäsenyyden myötä ydinaseista tulee osa Suomenkin pelotetta. Ydinaseet ovat viime kädessä se, mikä tuo turvaa”, sanoo Pohjois-Euroopan turvallisuuteen ja Natoon keskittynyt tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.

Hän muistuttaa myös, että suomalaisten mielipiteistä näistä kahdesta kysymyksestä ei ole juuri ollut tietoa. Asioista on kysytty ensimmäisiä kertoja vasta hiljattain, joten vertailukohtaa ei vielä ole.

Naton ydinaseharjoitusten sisällöstä ei tosin ole julkista tietoa, sillä niistä ei juuri kerrota ulospäin. Viime vuoden harjoituksesta tiedetään käytännössä vain se, että siihen osallistui 14, eli vajaa puolet sotilasliiton silloisesta 30 jäsenmaasta.

”Selvästi puolet ydinasekysymykseen vastanneista pitää harjoituksiin osallistumista positiivisena asiana. Kiinnostavaa on, se että epäröiviä on näin paljon”, Vanhanen sanoo.

Hän arvelee, että suomalaisilla on vielä orientoitumista siihen, että osallistumme jatkossa itsekin Naton ydinasepelotteen muodostamiseen. Siitä tulee osa Suomen turvallisuutta.

Hänestä yli 40 prosentin osuus kuulostaa jo tässä vaiheessa huomattavalta osuudelta, joka hänestä todennäköisesti tulee nousemaan, kun tieto niistä karttuu.

Vastaukset tukikohtakysymyksen yllättivät hänet sillä, että niin iso osa vastusti niitä.

Brittisotilaita lehdistötilaisuudessa Virossa Tapan tukikohdassa tammikuussa. Kuva: INTS KALNINS

”Se voi johtua siitä, että syntyy mielikuvia toisen maailmansodan ajoilta ja vaikka Porkkalanniemestä, jolloin oli toisten valtioiden tukikohtia Suomessa. Ei ehkä nähdä vielä sitä, että nyt tukikohdat olisivat liittolaisten, jotka puolustavat Suomea”, hän pohtii.

Hän uskoo, että lisääntyvä kansainvälinen harjoittelu Suomessa muuttaa mielikuvia liittolaisten joukoista Suomen maaperällä. Suomi on suvereeni valtio eivätkä sen alueella harjoittelevat tai mahdollisesti sijaitsevat liittolaisten joukot muuta tätä.

Jos Suomi päättäisi joskus lisätä Nato-liittolaisten läsnäoloa maaperällään, kyseeseen voisi tulla esimerkiksi Naton esikuntarakenne, rotaatiopohjainen taisteluosasto tai osaamiskeskus.

”Toisin sanoen tukikohdista puhuminen on vielä tässä vaiheessa epämääräistä ja Suomen tavoitteiden määrittely Naton läsnäolon suhteen on isompi poliittinen kysymys.”