Etelä-Tampereella on syttynyt kuukauden aikana seitsemän isoa rakennuspaloa, joita epäillään tahallaan sytytetyiksi. Tekijä tai tekijät ovat ottamatta kiinni.
Huhti–toukokuussa tuleen on sytytetty vanha seurakuntatalo ja talo Kaukajärvellä, varastorakennus ja teollisuushalli Messukylässä, talo Santalahdessa ja talo Lukonlahdessa. Osa paloista on sytytetty samana yönä.
Kaikki rakennukset tuhoutuivat pahasti. Seitsemännen palon paikkaa poliisi ei tutkinnallisista syistä kommentoi.
Lisäksi tulipalo on sytytetty kolmessa muussa kohteessa. Näissä tuhopoltto jäi kuitenkin yritykseksi.
Vanha seurakuntatalo Keskisenkadulla Kaukajärvellä tuhoutui tulipalossa 21. huhtikuuta lähes täysin.
Kevään palojen sarjassa tutkinnanjohtajana on rikoskomisario Antti Uusipaikka.
”Paloille ei ole löytynyt mitään luonnollista syttymissyytä. Se on pääsyy sille, miksi paloja tutkitaan rikoksina”, Uusipaikka sanoo.
Vaikka paloilla voi nähdä ajallisen yhteyden, ei ole varmaa, onko kyse palojen sarjasta.
”Ilmiö on, mutta varmuutta siitä ei ole, että kyseessä olisi sama tuhopolttaja tai tuhopolttajat.”
Valtavalla liekillä palanut teollisuushalli Itä-Tampereella Messukylässä sytytettiin palamaan 21. huhtikuuta vastaisena yönä.
Muutakin yhdistäviä piirteitä teoissa kuitenkin on. Ensinnäkin sytytetyt rakennukset ovat olleet autioita. Osassa ei ole ollut sähköjä.
”Kohdevalinnassa on oletusarvona, ettei rakennuksessa ole ihmisiä sisällä. Toki voihan aina tyhjillään olevassakin rakennuksessa joku majailla.”
””Ihan yhden tulitikun voimin ei ole oltu liikenteessä.”
Toiseksi rakennukset ovat sijainneet syrjässä tai rauhallisella paikalla valtaosin Etelä-Tampereella. Ainakin yksi rakennuksista oli mökki.
Poliisi ei kommentoi käytettyjä sytykemateriaaleja tai sitä, onko tekijällä tai tekijöillä tunnistettavaa kädenjälkeä.
”Kyllä on ollut ilmeinen tarkoitus saada paikka tuleen. Eikä ihan yhden tulitikun voimin ole oltu liikenteessä, sen tarkemmin en asiaa avaa”, Uusipaikka sanoo.
Tulipalojen sytyttäminen tämänkaltaisissa kohteissa vaatii varmasti paikallistuntemusta ja tiedustelua, Uusipaikka sanoo. Hän kommentoi yleisesti, että ihminen harvoin saapuu sattumalta tyhjälle rakennukselle ja päättää sytyttää sen tuleen.
”Selvästi tekijällä tai tekijöillä on ollut tietoa siitä, onko rakennus asuttu vai asuttamaton.”
Motiivi paljastuu kuitenkin vasta, kun tekijä tai tekijät jäävät kiinni.
Tekojen kohdistuminen sattumanvaraiseen omaisuuteen luo Uusipaikan mukaan mielikuvan siitä, ettei tarkoitus ole vaarantaa ihmishenkiä.
”On tutkittu tosiasia, että jotkut tuhopolttajat huutavat apua sytyttämällä paloja. He toivovat, että joku puuttuisi tilanteeseen. Yleensäkin se selitys näille löytyy pään sisältä”, Uusipaikka sanoo.
Asumaton talo Kaukajärven Juvankadulla sytytettiin palamaan 23. huhtikuuta vastaisena yönä.
Varastorakennus paloi Messukylässä 23. huhtikuuta.
Syksyllä Etelä-Pirkanmaalla sattui hieman samankaltainen tahallaan autioissa rakennuksissa sytytettyjen palojen sarja. Tekijää ei ole saatu kiinni. Syksyn tapauksissa tutkinnanjohtajana on rikoskomisario Lassi Suoranta.
Paloja sytytettiin elo-syyskuussa tyhjinä olevissa rakennuksissa yhteensä 14. Paloille yhdistäviä tekijä on palojen ajoitus ja sijainti. Rakennukset sijaitsivat Etelä-Pirkanmaalla, Valkeakoskella, Lempäälässä, Kangasalla sekä Hervannassa.
Koska poliisi tutkii paloja yhä, Suoranta on vaitonainen palojen yksityiskohdista. Sen hän kertoo, että tuhoutunut omaisuus ei ole ollut arvoltaan suurta.
”Paloista ei aiheutunut huomattavaa omaisuuden vaaraa eikä vaaraa ihmisille.”
Poliisi tutkii paljoja vahingontekoina ja sen törkeinä tekomuotoina.
”Yhteys syksyn ja kevään palojen välillä ei ole varma.
Ei ole varmaa, onko palojen takana yksi ja sama henkilö tai henkilöt. Tiedossa ei myöskään ole, onko syksyn ja kevään palojen välillä yhteys.
Suoranta ei tässä kohtaa tutkintaa kommentoi tekijän tai tekijöiden motiivia. Hän toteaa yleisesti, että tahallisen omaisuuden vahingoittamiseen liittyviä motiivia on monia.
”Joskus teko saattaa olla yksittäisen ihmisen päähänpisto, jossain tapauksissa omaisuuden vahingoittamiseen saattaa liittyä jonkinasteinen tunneside ja, tai, riita esimerkiksi omaisuuden omistuksesta”, Suoranta kommentoi yleisesti.
Tilastollisesti vain harva rakennuksia tahallaan sytyttävistä on pyromaani tai pyrofiili, hän lisää.
Asumaton puurakenteinen Breitensteinin huvila paloi Santalahdessa yöllä 20. toukokuuta.
Poliisi kehottaa tyhjillään olevien kiinteistöjen omistajia pyytämään vaikkapa naapureitaan seuraamaan, liikkuuko alueella ulkopuolisia. Ulkokameroidenkaan asentaminen ei ole pahitteeksi.
Kevään paloista on tullut kiitettävästi vihjeitä. Paloihin liittyviä pieniäkin vihjeitä voi lähettää osoitteeseen: vihjeet.sisa-suomi@poliisi.fi.
