Suomalainen pääomasijoittaja Mikko Laakkonen matkusti saman vuorokauden aikana huviveneellä Suomesta Viroon ja takaisin. Hänellä oli voimassa oleva passi, mutta se ei ollut matkalla hänen mukanaan.
Korkein oikeus linjasi torstaina ennakkoratkaisullaan, että veneilijä syyllistyi lievään valtionrajarikokseen. Hän sai rangaistukseksi viisi päiväsakkoa.
Autokauppasukua olevan Laakkosen tuloilla niistä kertyy hänelle maksettavaa yhteensä 58 310 euroa.
Esitetyn selvityksen perusteella korkein oikeus arvioi Laakkosen keskimääräiseksi nettokuukausituloksi 700 000 euroa. Siten yhden päiväsakon rahamääräksi vahvistettiin 11 662 euroa.
Laakkonen teki kalliiksi tulleen venematkansa 25. elokuuta 2015. Paluumatkan yhteydessä rajatarkastuksessa Helsingissä hänelle ei ollut esittää passia tai muuta matkustusasiakirjaa. Laakkosen henkilöys kyettiin selvittämään ajokortista.
Rajavartiomies antoi Laakkoselle rangaistusvaatimuksen lievästä valtionrajarikoksesta. Päiväsakkoja hän sai tuossa vaiheessa 15, joista kertyi Laakkosen silloisten tulojen perusteella maksettavaa yhteensä 95 250 euroa.
Kun Laakkonen vastusti rangaistusvaatimusta, syyttäjä päätti jättää määräyksen antamatta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä kuitenkin kumosi syyttäjän päätöksen ja määräsi asiassa esitutkinnan toimitettavaksi.
Esitutkinnan jälkeen syyttäjä nosti Laakkosta vastaan syytteen lievästä valtionrajarikoksesta. Hänet tuomittiin ensin käräjillä tästä rikoksesta, mutta hovioikeus vapautti hänet syytteestä.
Asian käsittely ei ollut ihan tavanomainen myöskään korkeimmassa oikeudessa.
Korkein oikeus esitti Euroopan unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön siitä, onko unionin oikeuden vastaista rangaista unionin kansalaista siitä, että hän on matkustanut jäsenvaltiosta toiseen ilman mukana olevaa matkustusasiakirjaa.
Lisäksi ennakkoratkaisua pyydettiin siitä, onko mainitusta laiminlyönnistä Suomessa tavanomaisesti määrättävä sakkorangaistus unionin oikeuden suhteellisuusperiaatteen mukainen.
Korkein oikeus arvioi rangaistussäännöksen suhdetta muun muassa perustuslaissa turvattuun liikkumisvapauteen sekä unionin oikeuden vaatimuksiin ja katsoi, että maasta matkustaminen ilman matkustusasiakirjaa oli rangaistavaa lievänä valtionrajarikoksena.
Sen sijaan maahan saapuminen ilman matkustusasiakirjaa ei ollut Suomen kansalaiselle rangaistavaa.
Korkein oikeus käsitteli asian rangaistuksen määräämisen osalta vahvennetussa kokoonpanossa ja äänesti siitä. Osa kokoonpanon jäsenistä olisi tuominnut Laakkosen huomattavasti lievempiin sakkoihin.
Asian esittelijä ei olisi tuominnut Laakkoselle mitään rangaistusta, koska oikeudenkäynti venyi huomattavan pitkäksi hänestä itsestään riippumattomista syistä.
Oikeusprosessi kesti rangaistusvaatimuksen antamisesta korkeimman oikeuden tuomioon noin seitsemän vuotta ja yhdeksän kuukautta. Pelkästään korkeimman oikeuden käsittely vei yli neljä ja puoli vuotta, mikä johtui osaksi ennakkoratkaisupyynnöstä EU:n tuomioistuimelle.
Fakta
Päiväsakkojärjestelmä
■ Päiväsakkojärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön sakkorangaistuksissa vuonna 1921.
■ Järjestelmän perusajatuksena on, että rangaistus kohdentuu oikeudenmukaisesti eri tulo- ja varallisuusryhmiin kuuluviin henkilöihin.
■ Päiväsakon rahamäärä on kuudeskymmenesosa sakotettavan keskimääräisestä nettokuukausiansiosta. Siitä tehdään muun muassa 255 euron peruskulutusvähennys. Pienin mahdollinen päiväsakon rahamäärä on kuusi euroa.