Vain noin puolet ihmisistä pääsi tänä keväänä kiireettömän avosairaanhoidon lääkäriin viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportti. Viime vuoden syksyllä lääkärikäynnille pääsi alle viikossa vielä noin 60 prosenttia ihmisistä.
Alle viikossa avosairaanhoidon lääkäriin pääsi vain 49 prosenttia suomalaisista. Alle kahdessa viikossa lääkäriin pääsi jo hieman yli 60 prosenttia. Yli viidennes joutui odottamaan kahdesta viikosta kuukauteen ja hieman alle viidennes yli kuukauden.
Hoitojonojen piteneminen johtuu THL:n kehittämispäällikkö Kaisa Möllärin mukaan useista syistä. Taustalla on esimerkiksi vuoden alussa tehty sote-uudistus.
”Tämä oli suuri muutos, joka näkyy myös hoitoon pääsyssä”, hän sanoo.
Yksi merkittävä syy lääkäriin pääsemisen hidastumisessa on Möllärin mukaan terveydenhuollon toimintatavan muutos.
”Vuodesta 2021 lähtien on menty kohti tiimimallia, jossa hoitaja ottaa asiakkaan ensin vastaan joko digitaalisesti tai puhelimitse. Kaikki eivät mene enää suoraan lääkäriin.”
THL:n raportin mukaan sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee selvästi nopeammin kuin lääkäriin. Noin 90 prosenttia käynneistä sairaan- ja terveydenhoitajan luona toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Lääkärikäynnit ovat muuttuneet Möllärin mukaan enemmän konsultoiviksi. Vuonna 2018 fyysisiä lääkärikäyntejä oli vielä noin 3,5 miljoonaa, kun viime vuonna niitä oli enää vain noin 2,5 miljoonaa. Samalla lääkäreiden tekemät konsultaatiot muiden ammattihenkilöiden kanssa olivat kasvaneet noin 1,5 miljoonaan.
Lääkäriin pääsemisen hidastumisessa ovat Möllärin mukaan taustalla myös terveydenhuollon resurssien puute, potilasmäärät ja muutokset potilasjärjestelmissä.
Avosairaanhoidon kiireettömien lääkärikäyntien odotusajoissa on eroja eri aluehallintovirastojen (avi) alueiden välillä.
Esimerkiksi Etelä-Suomen avin alueella noin 54 prosenttia pääsi tänä keväänä lääkäriin alle viikossa hoidon tarpeen arvioinnista, kun taas Lounais-Suomen avin alueella lääkäriin pääsi samassa ajassa vain hieman yli 40 prosenttia.
Erojen taustalla voivat Möllärin mukaan olla alueiden erilaiset väestöpohjat.
”Väestöllä on erilaisia tarpeita, ja toisilla alueilla on käyttäjiä enemmän”, hän sanoo.
Hoitoon pääsyä odotettiin eniten Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla toimivan Pohjois-Suomen avin alueella. Siellä vain runsas kolmannes pääsi avosairaanhoidon lääkärin vastaanotolle viikon kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Kaksi viikkoa tai sitä pitempään joutui Pohjois-Suomen avin alueella odottamaan yli puolet. Viisi prosenttia joutui odottamaan lääkäriin pääsyä yli kolme kuukautta.
Pohjois-Suomen avin tilanne on ollut Möllärin mukaan THL:n tiedossa. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, miksi juuri tämän alueen tilanne on muita huonompi.
Hieman yli neljä viidestä pääsi hammaslääkärin kiireettömälle käynnille kolmen kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Neljän kuukauden sisällä hammaslääkäriin pääsi jo lähes 90 prosenttia.
Noin viisi prosenttia joutui kuitenkin odottamaan yli puoli vuotta. Hammashuollossa on ollut jo aikaisemmin pitkiä jonoja, Mölläri sanoo. Vaikka hoitovelkaa on korjattu, tilanteessa on yhä hoitamista.
”Itse näen hoitoon pääsyn tilanteen huonompana suun terveydenhuollon puolella.”
THL on koostanut raportin sen Avohilmo-hoitoilmoitusjärjestelmästä saaduilla tiedoilla.