Suomalainen pääomasijoittaja Mikko Laakkonen matkusti ilman passia veneellä Viroon ja takaisin elokuussa 2015. Korkein oikeus linjasi Laakkosen syyllistyneen lievään valtionrajarikokseen.
Rikoksesta määrättiin viisi päiväsakkoa. Laakkosen tuloilla maksettavaa on 58 310 euroa.
Päiväsakkojärjestelmässä teon moitittavuus mitataan päiväsakkojen määrässä. Päiväsakosta maksettava rahamäärä lasketaan tulojen perusteella.
Mutta onko oikein, että Laakkosen tulee maksaa kyseisestä rikoksesta niin ison summan vain siksi, että hän on rikas?
Rikosoikeuden professori Sakari Melander on sitä mieltä, että Suomen päiväsakkojärjestelmälle itsessään on hyvät perusteet. Sitä, millaisissa tilanteissa sitä sovelletaan, on asia erikseen.
”Jos joku ei ole muistanut ottaa passia mukaan, mutta ajokortti on mukana, niin pitääkö siitä oikeasti rangaista?” Melander kysyy.
Melanderin mukaan kiinteä rikesakko tai hallinnollinen seuraamusmaksu olisi parempi rangaistus lievimmille rikoksille. Hän käyttää esimerkkinä pysäköintivirhemaksua, joka ei ole rikosoikeudellinen rangaistus vaan hallinnollinen seuraamusmaksu.
Päiväsakkojärjestelmä otettiin käyttöön jo 1920-luvulla. Päiväsakkojärjestelmä on käytössä esimerkiksi liikennerikkomuksissa.
”Sillä halutaan saada aikaan yhdenvertaisuutta. Jos aina tulisi kiinteämääräisiä sakkoja, niin järjestelmä kohtelisi ihmisiä eriarvoisesti”, Melander kertoo.
Yksinkertaistettuna: mikäli sakko olisi kaikille sama, rikas voisi periaatteessa huoletta rikkoa lakia, sillä summa olisi hänelle joka tapauksessa mitätön.
Kalliiksi tullut veneretki tapahtui elokuussa 2015. Korkein oikeus linjasi torstaina veneilijän syyllistyneen valtionrajarikokseen.
Oikeusprosessi rangaistusvaatimuksen antamisesta korkeimman oikeuden tuomioon kesti yhteensä noin seitsemän vuotta ja yhdeksän kuukautta. Niistä pelkästään korkean oikeuden käsittely vei yli neljä ja puoli vuotta.
Käsittelyn kestoon vaikutti osittain se, että korkein oikeus esitti Euroopan unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön siitä, onko unionin oikeuden vastaista rangaista unionin kansalaista siitä, että hän on matkustanut jäsenvaltiosta toiseen ilman mukana olevaa matkustusasiakirjaa.
Melanderin mielestä oikeudenkäynnissä kesti aivan liian pitkään, ja itse teko oli varsin vähäinen.
”Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen olisi ollut mielestäni perusteltua.”
Korkeimmassa oikeudessa asian esittelijä ei olisi tuominnut Laakkoselle mitään rangaistusta. Syy tähän on juurikin se, että Laakkosen oikeudenkäynti venyi huomattavan pitkäksi hänestä itsestään riippumattomista syistä.
Korkein oikeus käsitteli asian rangaistuksen määräämisen osalta vahvennetussa kokoonpanossa ja äänesti siitä. Osa kokoonpanon jäsenistä olisi tuominnut Laakkosen huomattavasti lievempiin sakkoihin.
Alun perin rajavartiomies määräsi Laakkoselle 15 päiväsakkoa. Korkein oikeus määräsi lopulta viisi päiväsakkoa rikoksesta. Korkeimman oikeuden päätös on ennakkoratkaisu: jatkossa vastaavasta rikoksesta tuomitaan viisi päiväsakkoa.
”Tapaus osoittaa sen, että suhteellisen vähäisessä lainrikkomuksessa kotimainen rangaistuskäytäntö olikin liian ankara unionioikeudellisesta näkökulmasta”, kommentoi rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
”Väittäisin, että tämä korkeimman oikeuden ratkaisu vähän korostaa sitä, että meillä voi olla joitain asiaryhmiä, joissa on ongelmallisia käytänteitä.”
Nuotio on Melanderin kanssa samoilla linjoilla siitä, että näin vähäisen rikoksen siirtämistä rikesakkorangaistuksen puolelle olisi syytä harkita.
Nuotion mielestä sakkojärjestelmän toimivuutta on tärkeää arvioida. Suomessa muutosta on jo tapahtunut: Esimerkiksi pienimmistä ylinopeusrikkeistä rangaistaan nykyään liikennevirhemaksulla rikesakon sijaan.
”Suomalaisessa rangaistusjärjestelmässä sakkorangaistukset ovat osoittautuneet toimiviksi. Niitä on käytetty laajasti ja taloudelliset seuraamukset sakkojen muodossa ovat auttaneet siinä, ettei ole tarvinnut siirtyä esimerkiksi ehdollisen vankeuden, yhdyskuntapalvelun tai muun ankaran rangaistuksen puoleen.”
Oikaisu 25.5. kello 18.00: Artikkelissa puhuttiin aiemmin, että jatkossa vastaavasta rikoksesta tuomitaan viisi rikesakkoa. Kohdassa oli tarkoitus puhua päiväsakoista, ei rikesakoista.
