Käräjillä käsitellään toukokuussa laajaa ihmiskauppavyyhtiä linkittyen rakennusalaan.
Kaikkiaan yksitoista henkilöä on Helsingin käräjäoikeudessa syytteessä törkeästä ihmiskaupasta. Useat epäillyistä vastaavat syytteisiin jopa 11:sta törkeästä ihmiskaupasta, osaa epäillyistä syytetään yhdessä tai muutamassa syytekohdassa.
Epäillyt ihmiskaupparikokset ovat haastehakemuksen perusteella tapahtuneet vuosina 2020–2022. Asianomistajia eli uhreja tapauksessa on kymmenen. He ovat Latvian, Viron ja Ukrainan kansalaisia, joita houkuteltiin Suomeen Latviasta ja Virosta.
Syytetyistä kymmenen on Viron kansalaisia ja yksi Suomen kansalainen. Poliisin aiemmin kertoman mukaan kyseessä on enimmäkseen virolaisista epäillyistä koostuva organisaatio, ja toiminnan johtohenkilöitä ja taustavaikuttajia on Virossa luokiteltu järjestäytyneessä rikollisryhmässä toimineiksi henkilöiksi.
Syyttäjä vaatii syytettyjä tuomittavaksi ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Syyttäjän mukaan uhreja värvättiin ja saatettiin pakkotyöhön käyttämällä hyväksi heidän riippuvaista asemaansa sekä painostamalla ja erehdyttämällä. Työntekijöitä rekrytoitiin erilaisiin rakennusalan tehtäviin.
Kaava tapauksissa oli haastehakemuksen perusteella pitkälti sama: epäillyt värväsivät ulkomaalaisia työntekijöitä niin sanotuiksi kevytyrittäjiksi hallinnoimiensa yhtiöiden kautta.
Uhreille luvattiin palkkaa sekä lisäksi ilmainen majoitus. Työnantaja kuitenkin majoitti uhrit yhteismajoituksiin ja veloitti majapaikasta rahaa. Pääosa palkasta jätettiin maksamatta, haastehakemuksessa sanotaan.
Syytteen mukaan uhrit joutuivat työskentelemään hyvin vähäisellä palkalla ja heidän taloudellista ja sosiaalista riippuvuuttaan työnantajaa kohtaan käytettiin hyväksi. Huonon taloudellisen tilanteensa vuoksi uhrit eivät voineet lopettaa työntekoa vaan olivat käytännössä työnantajan määräysvallassa.
Syyttäjän mukaan osan uhreista kohdalla näiden alisteista asemaa tehostettiin väkivallan uhkalla tai jopa käyttämällä sitä: yhtä palkkaansa vaatinutta työntekijää oli esimerkiksi pahoinpidelty. Syyttäjän mukaan tarkoituksena oli pelotella työntekijät luopumaan palkan vaatimisesta ja alistumaan epäiltyjen tahtoon.
Ihmiskauppaa epäillään tehdyn osana rikollisryhmän toimintaa: osa ryhmän jäsenistä oli käskyvallassa, osa heistä sopi työntekijöiden välittämisestä ja toimittamisesta rakennusalan yrityksille, osalla oli muita tehtäviä.
Syytettyjen epäillään käyttäneen rikosten tekemiseen useita perustamiaan ja hallinnoimiaan yhtiöitä. Yhteen yrityksistä epäillyt olivat nimenneet suomalaisen toimitusjohtajan ilman todellista toimivaltaa. Poliisin mukaan näin toimittiin siksi, että yritys näyttäisi paremmalta ulospäin ja epäilty rikollinen toiminta olisi vaikeammin havaittavissa. Myös suomalaismiestä syytetään tapauksessa ihmiskaupasta.
Suomalaismies ei toimi enää yrityksen toimitusjohtajana. Yritys vaikuttaisi olevan edelleen olemassa, mutta sen verkkosivut ovat pois käytöstä.
Yhtiön käräjäoikeuteen toimittaman kirjallisen vastauksen mukaan kukaan sen johtoon kuuluva tai tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä ei ole ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemistä.
Syyttäjä esittää, että järjestely kevytyrittäjyydestä oli keinotekoinen ja sen tarkoituksena oli välttää työnantajan lakisääteiset maksut.
Syytteen mukaan kevytyrittäjiksi kutsutut työntekijät olivat todellisuudessa työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa. Uhrit eivät esimerkiksi saaneet vapaasti valita työkohteitaan tai määritellä palkkionsa suuruutta. Myös työaikojen noudattamista valvottiin.
Yhdeksää epäillyistä syytetään myös törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta. Syytteen mukaan epäiltyjen pyörittämien väliyhtiöiden avulla vältettiin työeläkevakuutusmaksuja, koska työntekijät olivat muodollisesti yrittäjiä.
Arvio on, että työeläkevakuutusmaksuja olisi vältetty ja rikoshyötyä saatu jopa 2 272 660 euroa.
Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet teonkuvauksineen.
Suomalaisia rakennusalan yrityksiä, joissa epäillyn ihmiskaupan uhrit työskentelivät, ei epäillä tapauksessa rikoksista.
Poliisin arvion mukaan organisaatio on järjestelmällisesti rekrytoinut vuosien 2020–2022 aikana jopa satoja työntekijöitä ulkomailta Suomeen eri työmaille pääosin Uudellamaalla.
Poliisi kertoi aiemmin toukokuussa, että esitutkintaan liittyen identifioitiin 21 epäiltyä uhria, mutta todellisuudessa uhrien määrä saattaisi jopa olla paljon suurempi. Nyt käräjillä käsiteltävissä tapauksissa on yhteensä kymmenen asianomistajaa.
Poliisin mukaan ihmiskauppa on usein piilorikollisuutta, joten henkilöt eivät välttämättä edes tiedosta joutuneensa rikoksen uhriksi. Lisäksi osa mahdollisista uhreista oli esitutkintaan mennessä jo palannut Suomesta kotimaahansa.
