Kahden kalan suomenkielinen nimi on muuttunut.
Aikaisemmin sampena tunnettu kala (Acipenser sturio) on tästä eteenpäin suomeksi euroopansampi.
Sinisammeksi aikaisemmin kutsuttu kala (Acipenser oxyrinchus) on puolestaan jatkossa atlantinsampi.
Muutos on niin tuore, etteivät uudet nimet ole vielä päivittyneet Suomen Lajitietokeskuksen sivuille.
Kalannimityöryhmä päätti muutoksesta torstaina.
Työryhmän puheenjohtaja Markku Varjo kutsui työryhmän neuvotteluun sen jälkeen, kun Helsingin Sanomien toimittaja oli soittanut Varjolle ja ihmetellyt, miksi sinisammen nimi on sinisampi, kun se ei edes ole sininen.
Lisäksi toimittaja ihmetteli, miksei nimi suomeksi ole vaikkapa atlantinsampi tai itämerensampi, sillä muilla kielillä kyseistä kalaa kutsutaan maantieteellisen alueen mukaan: englanniksi Atlantic turgeon tai Baltic sturgeon, ruoksiksi atlantisk stör ja viroksi Läänemere tuur (”itämerensampi”).
Suomeksi kalaa on kutsuttu sinisammeksi vuodesta 2004 alkaen.
Sinisampi tuli ensimmäistä kertaa kalannimiluetteloon vuonna 2004 sen jälkeen, kun vuonna 2002 tiedejulkaisu Naturen artikkeli paljasti DNA-testien perusteella, että Itämerestä sukupuuttoon kuollut sampilaji olikin Acipenser oxyrinchus.
Aikaisemmin oli kuviteltu, että ihminen oli hävittänyt Itämerestä Acipenser sturion, ”eurooppalaisen sammen”, mutta todellisuudessa se oli hävinnyt Itämerestä jo tuhat vuotta aikaisemmin.
Samassa puhelussa HS:n toimittaja piti sturiolle annettua suomenkielistä nimeä ”sampi” hankalana, sillä sampikalalajeja on maailmassa 27 ja asiayhteydestä riippuen on epäselvää viittaako ”sampi” johonkin näistä vai juuri sturioon vai koko sukuun. Englanniksi Acipenser sturiosta puhutaan usein nimellä European sturgeon.
Kalannimityöryhmä päätyi muuttamaan sammen euroopansammeksi.
”Se on nyt linjassa, koska meillä on nimissä itämerensampea, venäjänsampea, välimerensampea ja niin edelleen”, Varjo perustelee muutosta.
Euroopansampi, Acipenser sturio.
Acipenser sturio ehti olla suomeksi sampi kymmeniä vuosia. Varjo muistelee, että ”sampi” esiintyi jo vuoden 1961 kalannimiluettelossa.
”Tähän asti keskustelua nimistä ei juuri ole käyty, koska kaikki ovat aiemmin hyväksyneet nämä nimet, paitsi nyt sitten tuli kritiikkiä”, Varjo viittaa toimittajan puheluun.
Eläinten nimien muuttaminen ei ole mitenkään tavatonta. Nimiä muutetaan sitä mukaa, kun tieteellinen tieto lisääntyy.
Esimerkiksi kontiaista kutsuttiin aiemmin maamyyräksi, vaikkei se ole jyrsijä eikä edes läheistä sukua myyrille.
Atlantinsammen nimestä työryhmä joutui aikanaan päättämään ilman, että se oli edes nähnyt kalaa, sillä kyseinen laji oli kuollut Itämerestä sukupuuttoon jo kymmeniä vuosia aikaisemmin.
Työryhmässä oli luettu amerikkalaista kirjallisuutta, jonka mukaan kyseisen kalan selkä voi toisinaan olla sinimusta. Siksi nimestä tuli sinisampi.
Varjo itsekin myöntää, ettei kala kuvissa näytä lainkaan siniseltä.
2010-luvulla putkinenätokko muutettiin putkisieraintokoksi.
”Samalla uuteen nimiluetteloon uusittiin ja yhtenäistettiin tätä tokkoporukkaa. Siinä suvussa on useita samannäköisiä lajeja ja kaikille saatiin omat nimet”, Varjo kertoo esimerkin kalamaailmasta.
Punasimppua puolestaan myydään puna-ahvenena kaupoissa, ihmiset tottuneet ostamaan sitä tällä nimellä, vaikka oikeasti kyseinen kala on simppu.