Kemiönsaaressa asuva Juho Alanen pääsi ripille kesällä vuonna 2000. Hänen äitinsä antoi hänelle rippilahjaksi tuntolaattalevyn, johon oli kaiverrettu nuoren miehen etunimi sekä hänen henkilötunnuksensa. Tuntolevy on sotilaille annettava henkilötunniste. Sotilaille levy on yleensä teräksestä, mutta Juhon koru oli kultainen.
Seuraavana päivänä Juho meni kavereidensa kanssa uimaan Kiilan uimarannalle Kemiönsaaren pohjoispuolelle. Uusi koru oli luonnollisesti hänen kaulassaan.
Korun ketju petti uimareissun aikana.
”Yritimme etsiä sitä ja sukellella, mutta eihän sitä löytynyt merivedestä”, Alanen kertoo.
Kultakoru jäi Kiilan uimarannan pohjaan yli 20 vuodeksi.
Viime syksynä turkulainen Oskari Heikkilä oli etsimässä metallinpaljastimella uimarannalta mahdollisia metalliesineitä.
Heikkilä kuuluu Vakka-Suomen Metallinetsijöihin, jonka jäsenet etsivät viikoittain metalliesineitä eri puolilta Lounais-Suomea. Heikkilä on ollut mukana löytämässä useita muinaismuistoja, kalmistoja, vanhoja rahoja sekä viikinkiaikaisia miekkoja.
Heikkilä kertoo, että uimarannoilta löytyy paljon ihmisten hukkaamia koruja.
”Ihmiset hukkaavat arvoesineitä käydessään uimassa. Yleensä löydöt ovat esimerkiksi sormuksia, joissa on vain etunimi ja ehkä joku vuosiluku. Sellaisen omistajan löytäminen on huomattavan hankalaa”, Heikkilä kertoo.
Syksyllä Heikkilä kävi läpi merenpohjaa kauas rannasta. Merenpohjan tutkiminen luonnistuu, sillä hänellä on käytössään vedenkestävä metallinpaljastin.
"Etsiessä pitää olla kärsivällinen. Olin päässyt jo kaulansyvyiseen veteen, kun kuulin hyvin pienen inahduksen laitteesta. Havainto oli aika erikoinen, sillä usein merivesi häiritsee herkän paljastimen toimintaa”, Heikkilä kertoo.
Hän kaivoi merenpohjaa ja löysi kultaisen tuntolevyn.
Arvoesineitä saa etsiä maastosta vapaasti jokamiehenoikeuksien rajoissa. Maasta kaivamiseen pitää kuitenkin olla maanomistajan lupa.
Jos etsijä löytää muinaismuiston tai -esineen, siitä pitää ilmoittaa muinaismuistolain nojalla Museovirastolle tai alueen vastuumuseolle.
Tuoreemmat arvoesineet voi viedä poliisiasemalle. Jos esineen omistajaa ei löydy, löytäjä saa esineen itselleen kolmen kuukauden kuluttua.
”Ajattelin ensin viedä korun poliisiasemalle, mutta eihän kukaan olisi osannut hakea sitä vuosikausien jälkeen”, Heikkilä kertoo.
Koru jäi Heikkilän muiden löytöjen joukkoon useaksi kuukaudeksi. Vasta tällä viikolla hän muisti korun ja keksi laittaa siitä kuvan Facebookin Puskaradio Kemiönsaari -ryhmään.
Juho Alanen sai puhelun vain muutama minuutti korukuvan julkaisun jälkeen.
”Eräs kaverini soitti ja kysyi, että onko sinun korusi Puskaradiossa”, Alanen kertoo.
Alanen kävi kirjoittamassa Heikkilän julkaisun alle lyhyen viestin yv, jolla neuvotaan katsomaan yksityisviestit. Alasen äiti reagoi korun löytämiseen hieman voimakkaammin.
”Ihanaa! Pojalleni ostamani rippilahja! Ei uskoisi, että kaikkien vuosien jälkeen on löytynyt! Iso kiitos löytäjälle!”, äiti kirjoitti Heikkilän päivityksen alle.
Nyt Alanen ja Heikkilä ovat sopineet tapaamisesta viikonloppuna Turussa. Alanen pistää korun nyt varmaan talteen.
”Oli todella kiva, että Oskari pisti löydöstä tiedon puskaradioon. Nyt pitäisi vielä keksiä, millä tavalla kiitän miestä”, Alanen puntaroi.