Kymmenen vuotta sitten Turussa innostuttiin yhdestä näyttelystä niin paljon, että sitä varten päätettiin perustaa kokonainen museo – Nyt näyttely on tuhottu, mutta museo­hanke vain paisuu

Turussa on suunniteltu uutta museota yli kymmenen vuotta. Koko ajan on ollut suuri mysteeri, mitä sinne tulee. Näyttely, jota varten museo päätettiin alun perin perustaa, on jo aikaa sitten tuhottu. Joka tapauksessa museosta tulee roimasti kalliimpi kuin tähän asti on ajateltu.

Tästä kaikki alkoi. Kulttuuripääkaupunkivuonna Turussa toteutettiin Tuli on irti -multimediateatteri. Se oli yleisömenestys, jolle haluttiin pysyvät tilat.

16.4. 9:46

Vuonna 2029 Turkuun avautuu museo, josta on määrä tulla huikean hieno.

”Kansainvälisesti etunojassa”, sanoo pormestari.

”Ainutlaatuinen”, kuvaa hankepäällikkö.

Museota on suunniteltu yli kymmenen vuotta. Kun se Turun juhlavuonna 2029 viimein avaa ovensa, sen syntytarinasta saisi kokonaan oman näyttelynsä.

Tärkein kysymys on kuitenkin turkulaisille yhä mysteeri: mitä museossa aiotaan esitellä?

Turun kaupunginvaltuusto siunasi museohankkeen viisi vuotta sitten ilman kahta olennaista tietoa – hintaa ja sisältöä. Se siis päätti perustaa museon tietämättä, millaisen museon.

Kuinka iso siitä tulee? Kuka sen maksaa? Mitä se esittää? Joihinkin näistä kysymyksistä saataneen vastauksia vielä tänä keväänä.

Uutta museota kutsutaan nyt suurellisesti Historian ja tulevaisuuden museoksi.

Uusi museo korjaa joka tapauksessa historiallisen vääryyden. Turku on Suomen vanhin kaupunki, mutta sillä ei ole varsinaista kaupunginmuseota. Tuhannet ja taas tuhannet Turun ja koko Suomen historiasta kertovat esineet makaavat museokeskuksen varastoissa.

Aikaisemmin museon virkaa toimitti Turun linna. Siitä tehtiin Turun kaupungin historiallinen museo vuonna 1881. Se oli myös Turun ensimmäinen museo.

Keskiaikainen rakennus soveltuu kuitenkin huonosti näyttelytoimintaan. Nykyään linnan näyttelyt kertovat lähinnä sen omasta historiasta. Suurille vaihtuville näyttelyille ei ole kaupungissa paikkaa.

Erillisestä kaupunginmuseosta on haaveiltu Turussa jo vuosikymmenien ajan. Paikaksi on toisinaan ehdotettu olemassa olevia historiallisia rakennuksia, kuten Raatihuonetta tai Rettigin entistä tupakkatehdasta. Museota on soviteltu myös Hämähäkkitontille.

Lue lisää: ”Kirottu läntti” keskellä Turkua on ollut rakentamatta jo yli 70 vuotta – Tällainen on Hämähäkkitontti, jonne ei saada pystytettyä edes lasten keinutelinettä

Nykyisten suunnitelmien alkupiste on Turun kulttuuripääkaupunkivuodessa 2011. Sen teema oli tuli.

Turku ja tiedekeskus Heureka rakensivat yhteistyössä Logomoon laajan näyttelyn Turun palosta. Sen osana oli pienoismalleja ja savuefektejä yhdistellyt Turku palaa -multimediateatteri, joka oli aikansa mittapuulla edistyksellinen ja erittäin suosittu.

Kaupungissa heräsi ajatus, että pienoisteatteriesitykselle pitäisi saada pysyvä sijoituspaikka. Koska sellaista ei löytynyt, heräsi ajatus kokonaan uuden museon rakentamisesta.

Aluksi puhuttiin historian museosta. Ideoita etsittiin myös teemalla ”Unelmien museo”.

Muutaman vuoden päästä kaupungilla huomattiin lähestyvä Suomen satavuotisjuhla. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell (kok) päätti, että museohanke nimetään itsenäisyyden juhlavuoden projektiksi.

Alettiin puhua Suomen historian museosta.

Itsenäisyyden juhlavuoden juhla­kokouksessaan huhtikuussa 2017 Turun valtuusto hyväksyi Historian museon perustamisen. Suomi oli pudonnut nimestä pois.

Tavoitteeksi asetettiin, että ensimmäinen näyttely uudessa museossa avautuisi vuonna 2022.

Ilmakuvassa näkyy paikka, johon Historian ja tulevaisuuden museo sijoittuu. Paikkaa on kritisoitu siitä, että näyttävä museo voisi jättää Turun linnan varjoonsa.

Aikataulu muuttui mahdottomaksi viimeistään keväällä 2019, kun kaupunginhallitus päätti, että museo tarvitsee kokonaan uuden rakennuksen. Samalla nimeksi vakiintui Historian ja tulevaisuuden museo.

Paikaksi valittiin Linnanniemi, jossa ovat nykyään ruotsinlaivojen terminaalit. Se tarkoitti myös, että rakennustöihin päästään aikaisintaan vuonna 2026.

Tästä huolimatta Turussa aloitettiin museon konseptin suunnittelu. Sitä on tehty nyt kolme vuotta eri kokoonpanoissa.

Ainakin yksi asia on varma: alkuperäisen idean synnyttänyttä pienoisteatteria uudessa museossa ei nähdä koskaan.

”Emme me tule sitä laittamaan esille”, myöntää uuden museon hankepäällikkö Joanna Kurth.

Itse asiassa pienoisteatteria ei ole enää edes olemassa.

”Se oli aikanaan tarkoitettu väliaikaiseksi, ja sellaiseksi se myös rakennettiin. Se oli niin suosittu, että esilläoloa pidennettiin alkuperäisistä suunnitelmista, ja lopulta koko kokonaisuus veteli niin viimeisiään, että se purettiin. Toki meillä on siitä edelleen piirustukset olemassa.”

Kurth myöntää senkin, että vuonna 2011 rakennettu multimediaelämys saattaisi vaikuttaa 2030-luvun museokävijän silmissä lähinnä, no, museokamalta.

Museohankkeen vetäjä Joanna Kurth Turun linnan pihalla. Turusta on puuttunut varsinainen kaupunginmuseo. Historian ja tulevaisuuden museosta tulee sellainen.

Viime vuosina museon rakennus­kustannuksiksi on arvioitu 26–28 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 Turun kaupunginhallitus laski, että tuohon summaan pitää lisätä vielä hieman yli viisi miljoonaa euroa näyttely- ja kalusteinvestointeja.

Suunnittelun edetessä on kuitenkin käynyt ilmi, että alkuperäinen arvio on pahasti alakanttiin.

Hankepäällikkö Kurth sanoo nyt, että todellisuudessa rahaa tarvitaan ehkä jopa 50 miljoonaa euroa, josta rakennus vie suurimman osan. Pääosa kustannusten kasvusta johtuu siitä, että museo rakennetaan savimaalle aivan uuteen kaupunginosaan.

”Alkuperäinen hinta-arvio perustui ihan puhtaasti rakennuksen massoitteluun, ja sen teki ulkopuolinen konsultti. Se tehtiin sijoittaen museorakennus keskustan puolelle Linnanpuistoa. Linnanniemi on tietenkin haasteellinen paikka rakentamiseen, ja tuleva arkkitehtuurikin tuo omat kustannuksensa. Yleisestikin rakentamisen hinnat ovat nousseet todella paljon.”

Kurth arvioi, että kalustukseen ja näyttelyiden rakentamiseen tarvitaan noin seitsemän miljoonaa euroa.

Kuka museon maksaa?

Vuonna 2017 kaupunginvaltuusto perusti Turku 2029 -säätiön rahoittamaan juhlavuoden hankkeita ja erityisesti museota. Säätiölle annettiin 29 miljoonan euron pääoma, jonka tuotoilla se operoi. Pari vuotta myöhemmin kaupunginhallitus päätti, että museota rahoitetaan säätiön varoilla.

Todellisuudessa edes säätiön koko oma pääoma ei kattaisi kustannuksia lähimainkaan.

Säätiötä rahoitettiin muun muassa Turun tytäryhtiöiden Arkean ja Kuntecin varoista. Molemmat ovat sittemmin ajautuneet pahoihin talousvaikeuksiin. Arkea ilmoitti viimeksi maaliskuussa uusista yt-neuvotteluista.

Käytännössä museohanke tarvitsee kaupungilta vielä investointipäätöksen. Sen aika on vuoden tai kahden päästä. Summa on vielä auki, mutta todennäköisesti puhutaan muutamista kymmenistä miljoonista.

Kaupunki aikoo hakea museon rakentamiseen myös valtiontukea, mutta sen suuruudesta ei ole vielä minkäänlaista tietoa.

Turun pormestari ja Turku 2029 -säätiön puheenjohtaja Minna Arve (kok) muistuttaa, että säätiö ei saa koskea omaan pääomaansa ennen vuotta 2027. Tuotoillaan säätiö rahoittaa muitakin kulttuurihankkeita, eikä sen osuus museon maksajana ole varmaa.

On kuitenkin mahdollista, että museohanke syö aikanaan sen, mitä säätiön kassassa on viiden vuoden päästä.

”Säätiön pääomaa on myös mahdollista kasvattaa matkan varrella”, Arve väläyttää.

Tulevan museon paikalla on vielä toistaiseksi lähinnä pysäköintipaikkoja. Historian ja tulevaisuuden museosta on määrä tulla uuden Linnanniemen kaupunginosan vetonaula.

Historian ja tulevaisuuden museon konsepti on tarkoitus julkistaa vielä tämän kevään aikana. Se kertoo, millaisia teemoja ja tunnelmia suunnittelijat tavoittelevat.

”Mitä museossa tapahtuu, millaisia kumppanuuksia etsimme ja miten museotila ylipäänsä ymmärretään. Konsepti vaikuttaa esimerkiksi museokahvilan ravintoloitsijan valintaan tai siihen, mitä museokaupassa myydään”, Kurth selittää.

Jo hankkeen alkuvaiheessa linjattiin, että museosta tehdään tiedekeskusmainen. Kurthin mukaan se tarkoittaa käytännössä, että tilat ovat muunneltavissa moneen tarkoitukseen. Museoon on tarkoitus sijoittaa näyttelytilojen lisäksi esimerkiksi työpajoja, yhteisötiloja ja toimitilaa sopiville yhteistyökumppaneille.

”Päivällä siellä voisi olla päiväkotilasten työpaja ja illalla joogastudio tai cocktailtilaisuus kaupungin vieraille”, Kurth visioi.

Sopivista kumppaneista Kurth ei vielä halua paljastaa mitään mutta mainitsee esimerkkinä historiantutkimuksen. Alustavia keskusteluja turkulaisten yliopistojen kanssa on viritelty.

Historian ja tulevaisuuden museon aikataulu

  • 2022: Työryhmä saa valmiiksi alustavan sisällysluettelon museon päänäyttelystä.

  • 2022–2023: Museorakennuksen suunnittelusta järjestetään arkkitehtikilpailu.

  • 2023: Tutkijat ja turkulaiset saavat esittää toiveita siitä, mitä paloja Turun historiasta nostetaan esiin. Kaupunki hyväksyy Linnanniemen kaavan.

  • 2023–2024: Valtuusto tekee lopullisen investointipäätöksen.

  • 2024: Turku päättää, miten museotoimintaa pyöritetään ja hallinnoidaan. On mahdollista, että kaupunki etsii hankkeeseen ulkopuolisia kumppaneita.

  • 2025: Päänäyttelyn sisältöjen käsikirjoitus ja esinevalintoja tehty. Ensimmäisten näyttelytoteutuksien kilpailutus alkaa.

  • 2026: Rakentaminen Linnanniemessä alkaa kesän aikana.

  • 2028: Pääosa rakennuskokonaisuudesta valmistuu.

  • 2029: Museo avautuu yleisölle Turun 800-vuotisjuhlavuonna.

Konseptointi ei vielä kerro siitä, mitä museoon tulee esille. Kurth paljastaa kuitenkin, mikä on kaiken ydin: turkulaiset.

”Museossa tullaan esittelemään Turun kaupungin historiaa sekä turkulaisten ihmisten elämäntarinoita.”

Pääosa esineistöstä saadaan Turun omista kokoelmista. Ajallisesti tärkeä kiinnekohta on Turun palo vuonna 1827.

”Mutta varmasti mennään ajassa vielä kauemmas. Puhutaan ainakin Turun kaupungin historiasta: siitä, miten asutus on aikanaan tänne syntynyt”, Kurth pyörittelee.

”Tämä on ihan omaa pohdintaani, mutta voisi olla mielenkiintoista jonkin näyttelyosuuden kautta kertoa Turun maa-alueen historiasta esimerkiksi geohistorian kautta.”

Yksi museon peruselementeistä tulee olemaan hiljattain valmistunut 3d-virtuaalimallinnos, jossa Turun keskusta-alue on kuvattu siinä tilassa kuin se oli juuri ennen Turun paloa. Kurth lupaa, että se ei ole vanhentunut vielä kymmenen vuoden päästä. Mallinnokseen on käytetty uusinta grafiikkamoottoria, joten sitä voidaan myöhemmin päivittää tarkemmaksi.

Tulevaisuus museon nimessä tarkoittaa siis ainakin virtuaalitodellisuutta ja sitä, että museo pystyy mukautumaan tulevien käyttötarpeiden mukaan.

”Olemme luvanneet, että emme jää seinien vangeiksi. Totta kai vielä on mietittävä, miten se tavoite saavutetaan”, Kurth sanoo.

Viime vuosikymmenen puolivälissä Turussa laskettiin, että museo houkuttelisi vuosittain noin 180 000 kävijää, alkuvuosina jopa 200 000. Turku myös tilasi ulkopuolisen arvion museon liiketaloudellisista vaikutuksista.

Selvityksen laati apulaisprofessori Ville Tuomi Vaasan yliopistosta. Hän päätyi siihen, että museota olisi vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi. Koko maakunnan mittakaavassa Tuomi arvioi, että museon hyödyt voisivat voittaa kustannukset.

Nyt Tuomi kertoo harmitelleensa jälkeenpäin kriittisyyttään.

”Tein mitä tilattiin ja akateemisella tarkkuudella päädyin epävarmaan lopputulokseen. Ei se hanke silloin vaikuttanut kannattavalta. Mutta nyt jälkikäteen ajatellen olisin voinut olla vähän radikaalimpi ja sanoa, että perustakaa vaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat