Kasvot kommando­maskeilla peittävä ”meidän jengi” ilmestyi Turun katu­kuvaan syksyllä – Näin joukko aiotaan pysäyttää

Nuorten väkivalta ja jengiytyminen ovat nousseet esille Turussa. Onko kaupunki tehnyt tarpeeksi kitkeäkseen ongelman?

Turun kaupunki yrittää kitkeä ydinkeskustassa rehottavaa nuorisoväkivaltaa.

22.3. 15:10 | Päivitetty 22.3. 15:52

Nuorten ongelmat olivat Turun kaupungin tiedossa jo ennen hiljattain raportoituja Hansakorttelin väkivaltatapauksia.

HS on uutisoinut Turun Hansakorttelia vaivaavasta väkivallasta ja häiriökäyttäytymisestä, jonka takana on sekalainen joukko lapsia ja nuoria. Kysymykset väkivaltakierteen katkaisemisesta ja viranomaisten toiminnasta ovat nousseet esiin.

Lue lisää: ”En yhtään ymmärrä, mitä on tapahtunut koti­kaupunkini keskustalle” – Turun ydin­keskustassa on läsnä pelko

Turun palvelujohtaja Mika Helvan mukaan nuorten jengimäinen käytös muuttui hälyttäväksi viime syksynä. Jengimäistä liikehdintää on keskustan lisäksi muutamassa lähiössä. Osa nuorista puhuu "meidän jengistä" ja käyttää kasvot peittäviä kommandomaskeja.

Mika Helva

"On havaittu rikollista toimintaa, johon yleensä liittyvät huumeet ja väkivalta sekä mahdollisesti varkaudet ja ryöstöt”, Helva kuvailee jengiytymistilannetta.

Nuorten joukossa kerrotaan liikkuvan täysi-ikäisiä, jotka käyttävät alaikäisiä huumekaupoissa ja -kuljetuksissa. Helvan mukaan nuoria on houkuteltu myymään huumeita yökerhoissa.

Turun kaupunki on pitänyt useita kokouksia, joiden aiheena on ollut nuorten jengiytyminen ja sen kitkeminen. Mukaan mahtuu kaksi suurta "pyöreän pöydän palaveria". Toinen niistä oli joulukuussa ja toinen tammikuussa. Paikalla oli muun muassa poliiseja, sosiaalityöntekijöitä ja koulumaailman väkeä, kertoo palaverien järjestämisestä vastannut Helva. Osallistujia oli molemmissa palavereissa useita kymmeniä.

"Olemme yrittäneet hahmottaa kokonaiskuvaa sekä millaisia ennaltaehkäiseviä ja välittömiä toimenpiteitä tarvitaan", Helva sanoo.

Kaupunki aikoo esimerkiksi lisätä koulutusta, jotta jokainen työntekijä osaa tehdä lastensuojeluilmoituksen.

Lue lisää: Turun ytimessä rehottaa nöyryyttävä väkivalta – Nuoret uhrit ja heidän äitinsä kertovat, mitä Hansakorttelissa tapahtuu

Rikoksia tekevien nuorten toimintaan puututaan Turussa esimerkiksi ankkuritoiminnalla.

”Jos rikoksen tekijä on alaikäinen, mukaan voidaan ottaa ankkuritiimi. Poliisin lisäksi siinä on psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Käsitykseni mukaan tiimiin on tulossa myöhemmin myös nuorisotyöntekijä”, kertoo Turun kaupungin sosiaalityön johtaja Minna Virta.

Ankkuritoiminnasta turkulaisnuori voidaan ohjata rokkitiimin asiakkaaksi. Rokki perustuu oikeusministeriön uuteen toimintamalliin, jonka pilotointiin Turku sai ministeriöltä reilut 600 000 euroa.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on tehnyt uransa nuorisotutkimuksen parissa ja yksi hänen tutkimusalueistaan nuorisorikollisuus. Pekkarinen oli mukana oikeusministeriön työryhmässä, joka kehitti rokkitoiminnan pohjalla olevan ohjeistuksen.

Toimintamallille oli huutava tarve, sillä tutkijat havaitsivat, että suurimmalta osalta kunnista puuttuu selkeä toimintamalli siitä, miten edetä kun vakavaa nuorten tekemää rikollisuutta ilmenee.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.

”Monessa kunnassa on ankkuritoimintaa, mutta sehän on tällaisen ilmiön kitkemiseen toimimaton väline”, Pekkarinen sanoo.

Ankkuritoiminnassa nuori tapaa kunnan työntekijän yleensä viitisen kertaa.

Rokki lähtee siitä, että vakavia rikoksia tekevä nuori tarvitsee pitkäkestoista tukea. Ei riitä, että viranomaiset ja ammattilaiset tekevät suunnitelmia väkivallan ehkäisemiseksi. Lapset, nuoret ja perheet on otettava mukaan ehkäisytyöhön.

”Tämäntyyppiset nuoret tarvitsevat ensinnäkin perheen kanssa tehtävää työtä, jalkautuvaa nuorisotyötä ja moniammatillista yhteistyötä”, Pekkarinen sanoo.

Turussa nuori voi päästä rokkitiimin asiakkaaksi, jos hän on tehnyt rikoksia toistuvasti tai syyllistynyt yhteen vakavaan rikokseen. Tiimissä ovat mukana rikosseuraamustyöntekijä, erityisopettaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja, Minna Virta kertoo.

Tarkoituksena on katkaista nuoren rikoskierre, ja antaa hänelle tukea ja kuntoutusta. Myös nuoren perheeseen halutaan löytää keskusteluyhteys. Rokkitiimin asiakkaaksi pääsevät 12–29-vuotiaat.

Helsingissä on saatu Pekkarisen mukaan hyviä tuloksia osallistamalla nuorten yhteisöä. Jos nuoret ovat vaikkapa romaneja tai somalialaistaustaisia, heidän yhteisönsä sisältä on hyvä ottaa mukaan ihminen, jota kunnioitetaan yhteisössä.

”Helsinkiläiset imaamit olivat aikanaan tosi aktiivisia tässä työssä”, Pekkarinen kertoo.

Niin romani- kuin somalialaisyhteisöt ovat itse olleet nuorisoon liittyvistä ongelmista avoimia ja valmiita työskentelemään asioiden kanssa.

Entä sitten kantasuomalaiset nuoret? Hansakorttelin nuorisojoukossa on niin maahanmuuttajataustaisia kuin kantasuomalaisia.

”Kyllähän hekin ovat jostain yhteisöstä lähtöisin. Heilläkin on yleensä vanhemmat, perhe ja sukulaiset”, Pekkarinen sanoo.

Kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa selkeästi, että perheen mukaan ottaminen työskentelyyn on tehokasta. Se, että vanhemmat ovat esimerkiksi päihdeongelmaisia, ei merkittävästi vaikuta tuloksiin.

”Vanhempien mukaan ottaminen synnyttää varsinkin lapsella ja nuorella tietynlaisen syyllisyyden kokemuksen, mutta myös tunteen siitä, että hänestä välitetään”, Pekkarinen korostaa.

Vanhempien mahdolliset rikostaustat eivät myöskään estä tuloksellista puuttumista.

”Minun kokemuksieni perusteella ammattirikolliset ovat kaikkein konservatiivisimpia mitä tulee lasten ja nuorten käyttäytymiseen. Siellä osataan vankalla kokemuksella vaatia nuorilta kunnollista käyttäytymistä.”

Edes se, että vanhempi on vankilassa, ei estä perheen osallistamista.

”Vanhemman osallistaminen voi olla se ratkaiseva tekijä, joka pysäyttää nuoren. Nuori ajattelee, että ei helkutti, nyt noikin tietävät”, Pekkarinen toteaa.

Turun kaupunki on laatimassa keskusta-alueelle turvallisuussuunnitelmaa.

TurUN Nuorisotyöntekijät ovat Mika Helvan mukaan kovan paikan edessä. Aiemmin heidän työnsä on ollut enemmän ennalta estävää, mutta nyt pitäisi osata toimia sellaisten nuorten kanssa, jotka ovat jo rikoksen tiellä.

"Nuorisotilaan harrastamaan tulevat nuoret ovat aivan erityyppisiä tapauksia kuin vakavasti oirehtivat nuoret, jotka jäävät usein pois koulusta, käyttävät päihteitä ja turvautuvat väkivaltaan. Katutyötä on tehty kaupungilla hankeluontoisesti", Helva sanoo.

Pitäisikö nuorisojoukko saada hajotettua, jotta puuttuminen olisi mahdollisimman tehokasta? Elina Pekkarisen mukaan se riippuu työntekijöiden ammattitaidosta.

”Itselläni on hyviä kokemuksia siitä, että saman ryhmän kanssa ryhdytään työskentelemään ja etsimään järkevää tekemistä.”

Ryhmätoiminnan ohjaaminen on kuitenkin vaativaa.

”Pahimmillaan nuoret pääsevät toiminnassa vahvistamaan omaa alakulttuuri-identiteettiään, ja toiminnalla on omaa tarkoitusta vastaan meneviä seurauksia”, Pekkarinen sanoo.

Turun kaupunki on tänä vuonna alkanut laatia keskusta-alueelle omaa turvallisuussuunnitelmaa. Riskienhallintapäällikkö Heikki Vähäkuopus kertoo, että nuorten häiriökäyttäytyminen ja jengimäinen käytös huomioidaan, mutta se ei ole varsinainen syy suunnitelman tekemiselle.

”Toki Hansan tilanne on huomioitava ja toimia on jo tehty”, Vähäkuopus sanoo.

Turvallisuussuunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi kevään aikana. Mukana on kaupungin lisäksi järjestöjä, yhdistyksiä ja kauppiaita sekä poliisi ja pelastuslaitos, Vähäkuopus kertoo.

Nuorten lisäksi keskustelua ovat suunnitelman laatijoiden keskuudessa herättäneet muun muassa päihteet sekä rakennustyömaiden ympäristön turvallisuus.

Nuorten toisiin nuoriin kohdistaman väkivallan määrä ei ole kasvanut 2000-luvulla vaan päinvastoin se on vähentynyt.

Yksi uusi huolestuttava piirre väkivallassa on. Turussa ja muualla Suomessa pahoinpitelyihin on liittynyt nöyryyttäminen sekä tapahtumien kuvaaminen. Nuoret haastavat toisiaan tekemään rikoksia ja kuvaavat niitä.

”Aiemmin nuoret pyrkivät tekemään tämäntyyppiset asiat piilossa valvontakameroilta. Nyt tuntuu, että kiinnijääminen on osa niin sanottua natsojen saamista. Ollaan ikään kuin ylpeitä tekemisistä ja tehdään väkivallan teot ja nöyryyttäminen rinta rottingilla”, lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen sanoo.

Ilmiön taustoissa on vielä nuorisotutkijoilla selvittämistä, mutta Pekkarisella on asiasta yksi valistunut arvio: sosiaalinen media synnyttää ilmiötä.

”Lapset näkevät hyvin nuoresta pitäen väkivaltaisia sisältöjä. He turtuvat siihen ja oppivat, että on jotenkin siistiä, että toinen kärsii. ”

Niin vanhempien kuin muun yhteiskunnan olisi syytä tarttua ilmiöön.

”Meidän pitää huolehtia, että nuoret ymmärtävät, mitä pahan tekeminen toiselle aiheuttaa. Ei eläimiä eikä toisia ihmisiä saa rääkätä tai aiheuttaa heille kipua. Kivun aiheuttamisessa ei ole mitään tyydyttävää, jännittävää eikä kiinnostavaa ja sen pitäisi olla yksiselitteisesti halveksittavaa.”

Ratkaisuiksi ehdotetaan klassista ja kotiintuloaikoja

HS kysyi lukijoilta ratkaisuehdotuksia Hansakorttelin häiriöille.

  • Poliisin, lastensuojelun ja lastenjärjestöjen sekä vapaaehtoisten vanhempien pitäisi muodostaa ryhmiä, jalkautua nuorten joukkoon ja puuttua lujan lempeästi kaikenlaiseen rettelöintiin sekä luoda nuorille mahdollisuus keskustella.

  • Yhteistyö koulun, vanhempien ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nuoret tekemään jotain yhteiskuntapalvelua, jossa oppivat kohtaamaan muita ihmisiä uudella tavalla.

  • Nuorille ohjausta mielekkäisiin harrastuksiin.

  • Väkivallan taustalla on pahoinvointia. Sen syy-seuraussuhteita pitäisi nopealla aikataululla selvittää, jotta voidaan puuttua juurisyihin.

  • Islannin mallissa kaikilla nuorilla on kotiintuloaika, kaikille taataan harrastus ja vanhempien läsnäoloa lasten elämässä lisätään.

  • Jos huumeiden myyntiä ja käyttöä esiintyy porttikongeissa, nuo porttikongit tulisi valaista ja valvoa kameroilla niin hyvin, että rikollisesta toiminnasta jää varmasti kiinni.

  • 2000-luvun alkupuolella Lohjalla karkotettiin ei-toivottuja notkujia klassisella musiikilla. Siellä se toimi, Hansakorttelissa sitä voisi ainakin kokeilla.

  • Rikosoikeudellisen vastuun ulottaminen 15-vuotiaiden sijaan 13-vuotiaisiin.

  • Poliisien koulukierrosten lisääminen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat