”Kenttäjohtaja ei tiennyt, mitä se tarkoittaa” – Poliisi poistatti Mikko-Pekka Kiiskisen kekseliään Venäjä-protestin ”varmuuden vuoksi”

Turkulaisen Mikko-Pekka Kiiskisen suunnitelmana oli tuoda lipputanko ja Ukrainan lippu Venäjän pääkonsulaatin viereen. Lupaa ei kuitenkaan hellinnyt. Myös hiekkaprotesti loppui lyhyeen.

Eilen Mikko-Pekka Kiiskinen kirjoitti liiduilla Venäjän pääkonsulaatin eteen neuvostokirjailija Leonid Leonovin sitaatin: ”Kaikki maailman lapset itkevät samalla kielellä”.

23.3. 13:17 | Päivitetty 23.3. 16:02

Turkulainen perheenisä Mikko-Pekka Kiiskinen on järjestellyt protestia Venäjää vastaan jo useita viikkoja. Kiiskisen esteenä on ollut milloin Turun kaupunki, milloin poliisi.

Kaikki alkoi, kun Kiiskinen ryhtyi suunnittelemaan liputusta Vartiovuorenpuiston laidalla sijaitsevan Venäjän pääkonsulaatin viereen. Viime maanantaina Ukrainan lippu vihdoin nousi, kun Kiiskinen ripusti sen puuhun konsulaatin läheisyyteen.

Lue lisää: ”Tavallinen perheenisä” Mikko-Pekka Kiiskinen onnistui nostamaan kekseliäällä tavalla Ukrainan lipun korkeuksiin, ja Venäjän konsulaatin parkkipaikalla katseltiin ihmeissään

Mieluummin hän olisi halunnut tuoda paikalle lipputangon. Maa-alue, johon hän tangon tuomista suunnitteli, on Turun kaupungin omistama.

”Teetätin siihen alustan sementtivalimolla, ostin tangon ja järjestelin kuljetuksen. Sen kolme viikkoa yritin järjestellä sille myös kaupungin suostumusta”, Kiiskinen sanoo.

Kiiskinen soitti Turun kaupungin valvontajohtaja Leena Salmelaiselle sekä viestintäjohtaja Saara Malilalle. Kiiskisen mukaan alkuun näytti siltä, että ”kyllä lippu siihen saadaan”.

Kiiskinen kertoo, että seuraavana päivänä hänelle kuitenkin soitettiin kaupungilta ja sanottiin, että pormestari ei halua lippua kyseiseen kohtaan. Hän kuitenkin jatkoi asian järjestelyä.

”Ajattelin, että he tulevat vielä järkiinsä kaupunkina.”

Kiiskinen poistatti esimerkiksi ison lumikasan siitä kohdasta, johon oli suunnitellut lipputankoa. Hän selvitti asiaa myös poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa, eikä näillä tahoilla ollut mitään liputusta vastaan.

Leena Salmelaisen mukaan kaupunki on viestittänyt Kiiskiselle koko ajan, että lähtökohtaisesti kaupunki ei anna maanomistajan lupaa kiinteiden lipputankojen pystyttämiseen kaupungin maalle.

”Ei puisto- tai katualueelle voi mitään pysyviä lipputankoja laittaa”, Salmelainen sanoo.

Salmelainen kertoo, että maanomistajan eli kaupungin kantaa liputtamiseen alettiin kuitenkin selvittää.

Paikkaa ei pidetty soveliaana Kiiskisen suunnittelemalle liputukselle.

”Kaupunki katsoi, ettei se anna maanomistajan lupaa tällaiseen paikkaan, kun se on siinä Venäjän konsulaatin vieressä”, Salmelainen sanoo.

Salmelaisen mukaan asiasta keskusteltiin pormestari Minna Arven kanssa.

Kiiskinen oli yhteydessä myös Saara Malilaan lupaa kysyäkseen.

"Ilmeisimmin siinä tapahtui niin, että näistä puheluista hän ymmärsi, että minä ja Leena [Salmelainen] olisimme antaneet luvan, vaikka se ei kummankaan toimivaltaan tietenkään kuulu. Me lähdimme selvittämään asiaa, että miten toimitaan", Malila sanoo.

Malilan mukaan seuraavissa puheluissa Kiiskiselle kerrottiin, ettei lipputangon pystytys ole mahdollista.

"Kaupunki ei ole missään kohtaa pyörtänyt päätöstään: ei ole myönnetty lupaa ensin ja sitten pyörretty. Olemme ilmaisseet selvittelyn jälkeen, että lipputangon pystytys ei ole mahdollista", Malila sanoo.

Malilan mukaan pormestari Minna Arve ei ole puuttunut asiaan kieltämällä mitään.

"Kyse ei ole kieltämisestä, vaan asian kertomisesta Mikko Kiiskiselle", Malila sanoo.

HS yritti saada haastattelua myös Arvelta. Malilan mukaan pormestari ei anna haastatteluja tässä asiassa.

Salmelaisen mukaan mielenilmaukset ovat asia erikseen.

”Se on tietysti eri asia, jos kokoontumislain perusteella tekee mielenilmauksen. Se on sitten poliisin asia, poliisi hoitaa mielenilmausasioita”, Salmelainen sanoo.

Hän toteaa, ettei kaupunki tietenkään kiellä mielenilmauksia.

”Totta kai mielenilmauksia saa järjestää sen lain puitteissa, mikä niitä säätelee.”

Kiiskinen kertoo yrittäneensä neuvotella kaupungin kanssa ja ehdottaneensa, että olisi voinut tehdä liputuksen mielenilmauksena – niin, että hän olisi ollut lipputangon kanssa paikalla muutaman tunnin ajan ja sitten lipputanko olisi viety rekalla pois. Kiiskisen mukaan tämä ei käynyt kaupungille.

Mikko-Pekka Kiiskinen ripusti Ukrainan lipun puuhun Venäjän pääkonsulaatin läheisyyteen maanantaina.

Viime sunnuntaina Kiiskinen harjasi Venäjän pääkonsulaatin eteen soraan venäjänkielisen sanan: ”lapsia”. Teksti ehti olla paikallaan pari kolme tuntia, ja sitten lakaisuauto kävi putsaamassa sen pois.

Päätöksen tekstin siivoamisesta teki poliisi. Asiasta uutisoivat Yle ja Turun Sanomat.

Lounais-Suomen poliisin ylikomisario Stephan Sundqvist sanoo ymmärtäneensä, että näin toimittiin siksi, että päätöksen tehnyt henkilö ”ei tiennyt mitä teksti tarkoittaa ja ajatteli, että se saattaa olla provosoiva, uhkaileva tai loukkaava”. Päätöksen teki hänen mukaansa kenttäjohtaja.

Paikalla on partioinut poliisi jo useita viikkoja. Kiiskinen sanoo kertoneensa paikalla olleille poliiseille, mitä hän kirjoittanut katuun ja mikä kirjoituksen konteksti on.

”Kävin itse kertomassa kahdesti.”

Myös eräs Kiiskisen avuksi pysähtynyt ohikulkija kertoi poliiseille kerran, että sorassa lukee ”lapsia” ja että teksti liittyy Mariupolin teatterin pommitukseen.

On mahdollista, että paikalla partioineet poliisit ovat vaihtuneet sen jälkeen, kun Kiiskinen poistui paikalta kotiinsa.

Eilen Kiiskinen kävi kirjoittamassa liiduilla katuun konsulaatin eteen neuvostokirjailija Leonid Leonovin sitaatin: ”Kaikki maailman lapset itkevät samalla kielellä”.

Hän toivoo, että jutussa puhuttaisiin myös ukrainalaisista.

”Meidän täytyy kantaa kortemme kekoon ja tehdä kaikkemme, että paine helpottaa Ukrainan päässä.”

Oikaisu 23.3. kello 13.53: Jutun pääkuvan on ottanut Jouni Niskakoski, ei Niskavuori, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Oikaisu 23.3. kello 16:02: Leena Salmelaisen titteli on valvontajohtaja, ei lupajohtaja, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat