Alvar Aallon yksinkertainen kikka saa pienenkin asunnon vaikuttamaan tilavalta – Arkkitehdin mestariteos on täynnä nykysisustajaa hyödyttäviä yksityiskohtia

Kun Paimion tuberkuloosiparantola valmistui vuonna 1933, Suomessa jylläävään keuhkotautiin ei ollut lääkettä. Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli ympäröivään luontoon sairaalarakennuksen sisustuksineen, ja tavoitteena oli, että ihmisten yleiskunto ja henkinen jaksaminen paranisivat. Opit ovat hyödyllisiä edelleen.

Paimion parantolaa luotsaavan säätiön toimitusjohtaja, arkkitehti Henna Helander esittelee parantolan potilashuoneen ikkunoita. Ne on sijoitettu ulkoseinään epäsymmetrisesti, jotta sängyssä makaavat potilaat näkivät paremmin ulos.

29.3. 2:00 | Päivitetty 29.3. 11:29

Kolmenkymmenen kilometrin päässä Turun ydinkeskustasta, paimiolaisen mäntykankaan keskellä, sijaitsee yksi Suomen kuuluisimmista rakennuksista, jota saavutaan katsomaan kaikkialta maailmasta.

Arkkitehti Alvar Aallon ja hänen puolisonsa Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola valmistui vuonna 1933. Alvar Aalto kutsui rakennusta mediciniseksi instrumentiksi, sillä rakennuksen ja sen sisustuksen ensisijainen tarkoitus oli yhdessä ympäröivän luonnon kanssa auttaa tuberkuloosiin sairastuneita potilaita paranemaan. Tuberkuloosiin ei tuolloin ollut lääkitystä, joten hoidossa keskityttiin sairastuneiden yleiskunnon kohentamiseen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat