Rusakko synnytti poikaset koulun pihalle Raisiossa, sitten eläinsuojeluyhdistys alkoi saada yhteydenottoja – ”Oli käynyt niin ikävästi, että koululaiset olivat vieneet ne”

Poikasten selviytyminen on epävarmaa, mutta toivoa ei ole menetetty.

Turun eläinsuojeluyhdistykselle toimitettiin torstai-iltana kaksi rusakonpoikasta, jotka olivat päätyneet luonnosta lasten matkaan. Tässä rusakkokaksikko kuvattuna perjantaiaamuna. Poikasten voinnin kerrotaan olevan tällä hetkellä hyvä.

25.3. 13:51 | Päivitetty 25.3. 14:06

Rusakonpoikaset päätyivät lasten käsiin Raisiossa.

Turun eläinsuojeluyhdistyksen (Tesy) toiminnanjohtaja Britt-Marie Juup kertoo, että yhdistys sai keskiviikkoiltana yhteydenoton, jonka mukaan rusakko oli synnyttänyt poikasia raisiolaisen koulun pihalle.

”Meiltä käytiin keskiviikkoiltana tarkastamassa tilanne koululla, ja poikaset löytyivät. Niitä taisi olla kaksi tai kolme. Suunnitelmana oli katsoa, siirtääkö emo poikaset yön aikana muualle. Torstaiaamuna poikasia ei enää löytynyt”, Juup kertoo.

Sen sijaan torstai-iltapäivällä Tesy sai uuden yhteydenoton, jonka mukaan koulun oppilaat olisivat vieneet rusakonpoikasia koteihinsa. Juupin mukaan tilanne oli huolestuttava, koska rusakonpoikaset eivät aina selviydy edes ammattilaisten hoidossa.

Torstai-iltana Tesylle tuotiin Raisiosta kaksi rusakonpoikasta. Tesyn eläintenhoitaja Heli Tanskasen mukaan kyse oli raisiolaiskoululla aiemmin havaituista poikasista.

”Oli käynyt niin ikävästi, että koululaiset olivat vieneet ne. Saimme soiton, jonka mukaan äiti oli tullut kotiin ja lapsella oli ollut siellä rusakonpoikanen. Ilmeisesti joku lapsen kaveri oli toiminut samoin. Tämä äiti selvitti, missä toinen poikanen ja toi molemmat tänne Tesylle”, Tanskanen kertoo.

Äiti toimi hänen mukaansa esimerkillisesti.

”Uskoisin, että lapsetkin oppivat läksynsä. Lapsille on tärkeä kertoa, ettei poikasiin kosketa. Rusakonpoikaset ovat niin säälittävän näköisiä, että monesti luullaan emon hylänneen ne. Tällaisia virheitä sattuu lapsille helposti, Tanskanen sanoo.

Rusakkoemolla ei ole pesää, vaan poikaset syntyvät kasvillisuuden suojaan. Emo käy ruokkimassa poikasia muutamia kertoja vuorokaudessa.

Poikasten kunto on Tanskasen mukaan hyvä, mutta ne syövät hieman nihkeästi. Ikää poikasilla on joitakin vuorokausia. Poikasten selviytyminen on epävarmaa, mutta Tanskanen on toiveikas.

”Rusakonpoikasten selviytyminen ihmisten hoidossa on valitettavasti vähän fifty-fifty. Teemme parhaamme, että ne kasvavat isoiksi ja pääsevät takaisin luontoon. Poikaset tuppaavat kuitenkin usein olemaan sen verran herkkiä, että saavat esimerkiksi ripulin ja kuolevat”, Tanskanen sanoo.

Parhaimmat mahdollisuudet poikasilla on selvitä luonnossa oman emonsa hoivissa. Ihmisten tietämättömyyttään ”pelastamia” rusakonpoikasia sekä peuran- ja kauriinvasoja tulee Tesylle joka kevät.

Toiminnanjohtaja Juup on huolissaan sosiaalisessa mediassa havaitsemastaan ilmiöstä, jossa lapset esittelevät hoidossaan olevia luonnonvaraisia eläimiä.

”Viime kesänä Tiktokissa oli videoita, joissa lapset pitivät lemmikkeinä rusakonpoikasia ja lokinpoikasia. Tämä on hyvin ikävä ilmiö”, Juup kertoo.

Esimerkiksi rusakonpoikasen mahdollisuudet selvitä elossa lapsen hoidossa ovat Juupin mukaan hyvin pienet.

”Poikanen yleensä nääntyy pikkuhiljaa kuoliaaksi”, Juup sanoo.

Ennen kuin kukaan aikuinen tai lapsi lähtee pelastamaan luonnosta löytämäänsä eläintä, olisi Juupin mukaan hyvä soittaa paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen, jotta tietämättömyydestä johtuvilta vääriltä pelastuksilta voidaan välttyä.

HS kysyi rusakonpoikasten tapauksesta myös raisiolaiskoulun rehtorilta. Hän kertoo, että koulussa on tällä viikolla tiedotettu, että villieläimiä ei voi ottaa luonnosta. Lisäksi on kerrottu rusakkojen elintavoista ja siitä, miten emo hoitaa poikasia. Tämän tarkemmin rehtori ei halua tapausta kommentoida.

Rusakonpoikasten tapauksesta uutisoivat aiemmin Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat