Trendikkäässä viljelylaatikossa voi kasvattaa lähes mitä tahansa – Näillä kasveilla täydellinen tumpelokin pääsee alkuun

Kaupungin tarjoamat viljelylaatikot ovat nousseet hitiksi Turussa. Tänä kesänä myös Helsingin Sanomien Turun toimitus perehtyy laatikkoviljelyn saloihin.

Turussa suosituimpia paikkoja viljelylaatikoille ovat olleet keskustan puistot. Kaupungin asukaskoordinaattori Mika Maaskola auttoi etsimään hyvää paikkaa HS:n Turun toimituksen viljelylaatikolle Kupittaanpuistossa.

31.3. 15:15 | Päivitetty 31.3. 15:39

”Olisiko tuommoinen aurinkoinen paikka hyvä?”

Näin kysyy Turun kaupungin asukaskoordinaattori Mika Maaskola. Paikkana on Kupittaanpuisto, jossa etsitään hyvää kohtaa viljelylaatikolle.

Viljelylaatikot ovat nousseet Turussa suureen suosioon. Kaupunki jakoi niitä asukkailleen ensimmäisen kerran jo vuonna 2016.

Tänä kesänä HS Turun toimittajat Milja Virtanen ja Linda Laine testaavat, pystyvätkö aloittelijatkin pitämään kasveja hengissä kaupungin sykkeessä. Itävätkö siemenet? Saako laatikko olla rauhassa? Tuleeko satoa?

Kummallakaan ei ole aiempaa kokemusta vihannesten, juuresten tai marjojen kasvattamisesta. Sen sijaan viherkasvit ovat tuttuja. Niidenkään kanssa asiat eivät ole aina menneet suunnitelmien mukaan.

”Minulla on paha tapa hukuttaa viherkasvini liikakastelulla”, Laine murehtii.

”Minun kasvieni tuhoksi koituivat viimeksi ripsiäiset”, Virtanen sanoo.

Saa nähdä, mitä tästä tulee.

Viljelylaatikoiden hakuaika kesti tänä vuonna viikon, ja ne menivät kuin kuumille kiville. Osa halukkaista jäi ilman laatikkoa.

”Meillä oli 50 laatikkoa jaettavana, ja viikon aikana tuli tasan 70 hakemusta", Maaskola sanoo.

Viljelylaatikoita toivottiin yhteensä 115 kappaletta, sillä jotkut olisivat tahtoneet käyttöönsä enemmän kuin yhden laatikon.

Idea on, että viljelijä saa pitää sadon, mutta viljelmistä on iloa muillekin.

Ne kaunistavat kaupunkia ja ilahduttavat kaikkia ohikulkijoita”, Maaskola toteaa.

Suosituimpia kasveja turkulaisissa viljelylaatikoissa ovat olleet kehäkukka, peruna, salaatti, samettikukka ja auringonkukka.

Laatikossa voi kuitenkin kokeilla kasvattaa lähes mitä tahansa. Tätä mieltä on ammattiopisto Livian lehtori ja tuotantotiimin vetäjä Jaana Jaakola-Joento.

Aloittelijan laatikkoon sopivat esimerkiksi kurkut, kurpitsat, köynnöskrassit ja punajuuret. Kokeilunhaluiset voivat yrittää kasvattaa maissia, vesimelonia tai inkivääriä.

Inkiväärin kanssa pääsee alkuun ostamalla ruokakaupasta juurakon ja laittamalla siitä kotona palan multaan.

”Inkivääri tarvitsee paljon lämpöä. Silmu lähtee kasvamaan hitaasti, mutta melko varmasti. Esikasvatettu inkivääri siirretään kesäkuussa viljelylaatikkoon”, Jaakola-Joento kertoo.

Syksyllä palkintona on tuoretta inkivääriä. Myös vihreän varsiosan voi hyödyntää.

”Inkiväärin kasvattaminen vaatii aikaa, mutta vielä voi yrittää ja kerätä oppeja ensi vuotta varten”, Jaakola-Joento sanoo.

Vesimeloni puolestaan on nopeampi kasvamaan. Siemenet ehtii pistää itämään vielä huhtikuussa.

Kukkien kylväminen kasvatuslaatikkoon on Jaakola-Joennon mukaan nyt trendikästä ja palvelee pölyttäjiä. Suosittuja ovat esimerkiksi keltaisen ja oranssin sävyissä tanssahtelevat kehäkukat ja sinisinä loistavat ruiskaunokit.

Joitakin kukkia voi myös syödä.

”Orvokit ovat yksi vaihtoehto, mutta ruokiin voi käyttää myös kurkun tai kurpitsan kukkia”, Jaakola-Joento kertoo.

Tietyt kukat voivat myös varjella ruokakasveja tuholaisilta. Tällaisia ovat esimerkiksi samettikukat ja krassit.

”Samettikukassa on todella vahva tuoksu, mikä vähentää tai karkottaa tuholaisia ja vetää puoleensa esimerkiksi perhosia. Krassit puolestaan auttavat torjumaan etanoita ja kirvoja.”

Jos laatikkoviljelmälle kaipaa perhosia, kannattaa istuttaa yksivuotista syyssyrikkää, jättiverbenaa, jättiolkikukkaa, auringonkukkaa tai monivuotisia maksaruohoja, punahattuja, akankaaleja, astereita tai tarha-ajuruohoja.

”Kaikki maatiaiskasvit ovat todella hyviä perhoskasveja ja tuovat monipuolisuutta viljelmään. Hyvin pitkälle jalostetut kukat eivät välttämättä tuota samalla tavalla mettä ja ole hyviä hyönteisille”, Jaakola-Joento sanoo.

Kaupunki tarjoaa Turussa laatikon sekä ensimmäisen vuoden mullat.

Viljelmä tulee kaupungin omistamalle maalle, ja viljelijä saa itse valita hänelle mieluisan kohdan. Laatikkoja toimitetaan toukokuun alusta alkaen viljelijöiden nimeämiin paikkoihin.

Maaskola toivoo, että laatikoita menisi enemmän lähiöihin. Suosituimpia paikkoja ovat olleet keskustan puistot, ja näin on myös tänä vuonna. Nyt selkeä ykkönen on Puolalanpuisto.

Sijoituspaikan valinnassa kannattaa pitää muutama asia mielessä.

”Yleensä haetaan aurinkoista paikkaa, että saadaan viljelyt hyvin käytiin. Keskikesällä saattaa olla pikkuisen kuuma, ja viljelmä voi vaatia vähän enemmän kastelua. Kun ei tiedä kummoinen kesä tulee, niin yleensä aurinko on se, mitä on toivottu eniten”, Maaskola sanoo.

Myös vesipisteen läheisyys kannattaa huomioida.

”Moni joutuu ihan kotoaan tuomaan veden”, Maaskola kertoo.

Mika Maaskolankin perheellä on oma viljelylaatikko.

Entä saavatko viljelmät olla rauhassa?

Maaskolan mukaan yllättävän hyvin. Välillä viljelmillä on käynyt eläimiä. Maaskola kertoo tapauksista, joissa joku on laittanut luvatta siemeniä toisen hallinnoimaan laatikkoon. Myös satoa on joskus kähvelletty.

Ilkivaltaa on ollut kuitenkin vain vähän.

”Jos laatikoita on yli 700 ja viljelijöitä 300, niin ihan yksittäistapauksista puhutaan. Se kertoo, että se on tosi harvinaista.”

Lue lisää: Moni puutarhan näyttävä kasvi on luonnon näkö­kulmasta täysin hyödytön – toimi näin, jos haluat kaupunki­puutarhaasi moni­muotoista luontoa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat