Äärimmilleen rasittuneissa sairaaloissa valmistaudutaan jo täyttä päätä lakkoon – Näin potilaita jaotellaan hoidettaviin ja ei-hoidettaviin

Perjantaina mahdollisesti alkavan lakon piirissä on Suomessa noin 25000 Tehyn ja SuPerin jäsentä. Turkulaissairaalassa mahdolliseen lakkoon valmistaudutaan jo täyttä päätä.

Sairaanhoitaja Laura Koivula (vas.) ja lähihoitaja Riina Kovaniemi parantavat Tyksin traumatologian osastolla lonkkamurtumasta toipuvan Anita Suikin asentoa. Suikilla riittää ymmärrystä perjantaina aamulla mahdollisesti alkavalle hoitajalakolle.

30.3. 8:25 | Päivitetty 30.3. 9:41

OMENAPUIDEN oksia leikkaamassa ollut Anita Suikki liukastui runsas viikko sitten jäisessä puutarhassa ja mursi lonkkansa. Leikkaus on takana, ja nyt Suikki makaa Tyksin traumatologian osaston potilassängyssä toipumassa tapaturmasta.

Suikki suhtautuu jämäkästi hoitajien lakonuhkaan.

”Se on oikein. Poliitikot ja virkamiehet katsokoot nyt peiliin. Hoitajat ovat ihan äärirajoilla, kyllä heidän työtään pitää arvostaa.”

Perjantaina mahdollisesti alkavan lakon piirissä on Suomessa noin 25 000 Tehyn ja SuPerin jäsentä. Lakkouhka koskee kuutta sairaanhoitopiiriä ja niiden omistuksessa tai läheisessä yhteistyössä olevia yhtiöitä tai osuuskuntia.

TYKSIN traumatologian osaston hoitajat eivät tiistaina iltapäivällä tienneet varmuudella, onko heillä oikeus lakkoilla.

Osastolla hoidetaan muun muassa tapaturmista johtuvia vartalon ja raajojen vammoja, jotka tulee hoitaa kiireellisinä.

Ilmoitusta lakko-oikeudesta odotellaan osastolla hieman hämmentynein mielialoin.

Lakkoon olisi HS Turun haastattelemien hoitajien mukaan aihetta jo siksi, että kukaan heistä ei pidä palkkaansa riittävänä. Moni on harkinnut alan vaihtoa paitsi huonon palkan myös työn raskauden ja vaativuuden vuoksi.

Sairaanhoitaja Kirsi Vuolukan perhe on kannustanut häntä alan vaihtoon.

”He muistuttavat, että pääsisin helpommalla muualla. Työ on nyt niin vaativaa, että kaikki vapaa-aika menee työstä palautumiseen.”

Samaa mieltä on osaston sairaanhoitaja Maria Konstari.

”Ajattelen alan vaihtoa aina ajoittain, työolojen ja riittämättömän palkan vuoksi. Toistaiseksi olen jäänyt. Täällä on kuitenkin monipuolinen työ ja mahtavat työkaverit.”

Tyksin traumatologian osastolla työskentelevät sairaanhoitajaopiskelija Jonna Sundell, sairaanhoitaja Laura Koivula ja sairaanhoitaja Kirsi Vuolukka sanovat, että työ on nykymuodossaan liian kuormittavaa etenkin palkkaansa nähden.

VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiirin (VSSHP) alueella lakkouhka koskee ensivaiheessa Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) Turun toimintoja.

”Emme tiedä tarkkaan, kuinka iso osa henkilökunnasta on lakkouhan alla tai mitä lakon ulkopuolelle rajataan, neuvottelutulos tästä puuttuu vielä. Koska olemme päivystävä sairaala, meillä on todennäköisesti suojelutyötä enemmän kuin pienemmissä yksiköissä”, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja Petri Virolainen.

Suojelutyö on työtä, jonka tekeminen on välttämätöntä myös lakon aikana ihmisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi.

Kipsimestari Tarja Kosunen (edessä), sairaanhoitajaopiskelija Noora Lehto ja lääkintävahtimestari Emmi Tamminen vaihtavat jalkansa murtaneen potilaan kipsiä.

TIISTAINA iltapäivällä traumatologian potilashuoneesta kuuluu kiroilua ja naurunremakoita. Kipsimestari Tarja Kosusen hoivissa on murtumapotilas, joka osaa laskea leikkiä kokemastaan tapaturmasta.

Kosunen kipsaa potilaan päivää aiemmin leikattua jalkaa uudelleen ja vaihtaa tämän kädessä olevan murtuman kipsilastan violetilla joustositeellä.

Työ vaatii tarkkuutta eikä Kosusen mukaan pitkän kokemuksen olevia ammattilaisia ole Suomessa lainkaan riittämiin.

Hän on valmis lakkoon, jos sellainen perjantaina alkaa.

”En saa riittävästi palkkaa. Lisäksi työtaakka melkoinen. Normaalisti minulla olisi 15–17 potilasta päivittäin, nyt heitä on 25. Osaavia kipsimestareita ei vain palkata riittävästi.”

Kosunen on opiskellut jalkahoitajaksi ja pohtii alan yrityksen perustamista. Jokin kuitenkin pidättelee.

”En voi noin vain hylätä potilaita. Kokeneita kipsimestareita on niin vähän. Ainakin minun pitäisi perehdyttää mahdollinen seuraaja huolellisesti.”

Kipsimestari Tarja Kosunen (vas.) ja sairaanhoitaja Maria Konstari vaihtavat yhdessä murtumapotilaan kipsiä. Kosusella on päivän aikana jopa 25 potilasta, joka tekee päivistä raskaita. Normaalisti potilaita on 15–17.

Kipsimestari Tarja Kosunen (vas.) ja lääkintävahtimestari Emmi Tamminen hoitavat murtumapotilaan kipsinvaihdon tottunein ottein. Kosunen sanoo harkinneensa myös alan vaihtoa, mutta ei halua jättää potilaitaan pulaan kokeneiden kipsimestarien puutteen vuoksi.

LÄHIHOITAJAKSI aiemmin kouluttautunut Jonna Sundell jatko-opiskelee parhaillaan sairaanhoitajaksi ja tekee samalla Tyksissä alan keikkatöitä.

Uutena alalle tuleva Sundell sanoo pohtineensa paljon tulevan työn vaativuutta.

”Olen tehnyt vuosia lähihoitajan töitä. Nyt opiskelen 3,5 vuotta haastavaa amk-tutkintoa, jonka seurauksena työhön tulee valtavasti lisää vastuuta. Palkkani kuitenkin nousee valmistumisen myötä vain 200–300 euroa kuussa. Se tuntuu järjettömältä.”

Sundell on pohtinut, tulisiko hänen luopua hoitoalasta kokonaan, samalla kun pääsisi eroon myös perheenäidin kannalta kurjalta tuntuvasta kolmivuorotyöstä. Hän ei kuitenkaan keksi muutakaan itselleen sopivaa alaa.

”Tykkään kuitenkin hoitoalasta. Koulutuksen myötä työnkuvasta tulee myös aiempaa vaihtelevampi ja mielenkiintoisempi.”

TYKS tiedotti tiistaina varautuvansa lakkoon perumalla kiireettömiä toimenpiteitä ja olemalla yhteydessä potilaisiin jo tiistaista alkaen. Sairaala painottaa, että Tyksin hoitava yksikkö on itse suoraan yhteydessä kaikkiin niihin potilaisiin, joiden ajanvarauksiin tulee muutoksia. Muutoin potilaiden tulee menetellä kuten kutsuissa on mainittu.

”Suurin ongelma on, että emme ehkä pysty informoimaan riittävällä tasolla niitä henkilöitä, joita siirto koskee. Siitä on heille iso haitta ja harmi”, Virolainen sanoo.

Toinen huoli Virolaisen mukaan on se, että kotiin jääkin nyt oma-aloitteisesti sellaisia potilaita, joiden tauti edellyttäisi ehdottomasti hoitoon hakeutumista. Potilas ei välttämättä osaa itse päätellä kiireettömän ja kiireellisen hoidon eroa.

”Monissa sairauksissa kuten esimerkiksi diabeteksessa on komplikaatioita, jotka pitää hoitaa heti ja sitten potilaita, jotka selviävät hengissä, vaikka eivät näkisi vuoteen ketään.”

Tyksin sairaalaylihoitaja Tuija Lehtikunnas ja Varsinais-Suomen sairanhoitopiirin johtaja Petri Virolainen painottavat, että vaikka lahkouhka toteutuessaan tuottaakin isoja ongelmia toimintaan, se on myös laillinen työtaistelu, johon työntekijöillä on oikeus ja josta tavalla tai toisella selvitään.

MAHDOLLISESSA lakkotilanteessa potilaan hoito perustuu arvioon siitä, huononeeko hänen tilanteensa olennaisesti ilman hoitoa.

”Tämä arvio tehdään jokaiselle potilaalle erikseen. Työsarka on todella iso ja potilaiden valikointi on valtavan suuri haaste meille. Ei ihan neulan etsimistä heinäsuovasta mutta todella hankalaa.”

Virolainen sanookin, että lakon jälkien siivoaminen tulee kestämään paljon kauemmin kuin itse lakko kestää. Samalla hän vakuuttaa ymmärtävänsä lakkouhkaa.

”Asioille on perusteita. Meilläkin on todella paha hoitajapula kaikissa yksiköissämme niin perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa kuin hoivapalveluissakin. Se rajoittaa toimintaamme tällä hetkellä.”

Sairaanhoitaja Laura Koivula ja lähihoitaja Riina Kovaniemi ovat lähdössä mittaamaan potilaan verenpainetta Tyksin traumatologisella osastolla.

TILANTEELLE ei ole ollut näkyvissä helpotusta, sanoo Tyksin sairaalaylihoitaja Tuija Lehtikunnas vedoten Kevan raporttiin.

”Jo nyt raskas työ näkyy siten, että työntekijät haluavat tehdä osa-aikaisia työsopimuksia, jotta heidän palautumisensa työstä olisi turvattua.”

Tyksin traumatologian osaston sairaanhoitaja Laura Koivula painottaa, että juuri resurssipula kalvaa syvimmin.

”Riittämättömyyden tunne syö eniten tässä työssä. Kun resurssit ovat vähissä, on ainainen kiire eikä silti koe tekevänsä tarpeeksi.”

Koivulan toiveissa olisikin saada tehdä tärkeäksi kokemaansa työtä palkalla, joka olisi edes jonkinlaisessa suhteessa nykyiseen työmäärään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat