Yllättävä vitutustutkimus aiheutti vastausten vyöryn netissä – ”Jos Putin unohdetaan, eniten ihmisiä tuntuvat vituttavan toiset ihmiset”

Lääketieteellisen kuvantamisen professori Lauri Nummenmaa, 44, kerää yhdessä kollegansa kanssa tietoa monille suomalaiselle tutusta tuntemuksesta.

Professori Lauri Nummenmaa kerää kollegansa kanssa ihmisten kokemuksia vitutuksesta.

8.4. 13:26 | Päivitetty 8.4. 15:33

Tutkijat sukeltavat syvälle suomalaiseen kansallistunteeseen – vitutukseen. Lääketieteellisen kuvantamisen professori Lauri Nummenmaa, 44, kerää yhdessä kollegansa kanssa tietoa tästä monille tutusta tuntemuksesta.

Verkossa olevassa kyselyssä vastaajaa pyydetään muun muassa arvioimaan erilaisten väittämien osuvuutta. Listalta löytyvät esimerkiksi: vittu kun vituttaa, minua vituttaa kuin liito-oravaa hakkuuaukealla ja kaikki menee päin vittua.

Vajaassa viikossa vastauksia on tullut tuhansia.

Nummenmaa työskentelee PET-keskuksessa, joka on Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteinen valtakunnallinen tutkimuskeskus. Hän toteaa, että tutkimus lähti liikkeelle alun perin vitsistä, eikä ole keskuksen perustutkimusta. Nummenmaa itse tutkii yleensä molekyylibiologiaa ja aivojen välittäjäaineita.

”Vitutus on aihepiirinä kuitenkin tieteellisesti kiinnostava, vaikka se onkin hauska ja kansankielinen. Sitäkin voi tutkia huolellisesti ja tieteellisesti”, Nummenmaa sanoo.

Nummenmaa on koonnut myös tutkimusaiheeseen liittyvän soittolistan.

Tutkimus pyörähti kunnolla käyntiin Nummenmaata ohjanneen professorin hiljattaisesta eläköitymisestä. Professori pyysi nuorempia kollegoja esittelemään kesken jääneitä tutkimushankkeita.

”Tutkijakollegani kanssa meillä oli kymmenisen vuotta sitten ilta, jolloin meitä vitutti raskaasti tutkimuspolitiikkaan ja -rahoitukseen liittyvät asiat. Mietimme, että vitutusta voisi tutkia. Vitutuksesta puhuminen oli kuitenkin niin hyvä tunteidenhallintakeino, että aamulla ei enää vituttanut ollenkaan ja tutkimus jäi tekemättä”, Nummenmaa tiivistää tapauksen taustaa.

Hankkeen tutkimuslomake on varsin näyttävä.

Nyt tilanne korjataan. Ensimmäinen tutkimuksen kysely julkaistiin verkossa maanantaina. Suuren suosion jälkeen kyselyä laajennettiin, ja siitä tehtiin kolmaskin versio, jossa vastaajilta tiedustellaan, missä osissa kehoa tunne tuntuu.

”Saamme suorastaan suuren suomalaisen vitutustietokannan”, Nummenmaa sanoo hyväntuulisesti.

Hän suhtautuu aiheeseen huumorilla, mutta tutkimusta hän tekee tosissaan.

”Jos jotain tehdään, se tehdään kunnolla. Vaikka aihe on kansankielinen, brutaali ja vulgaari ja lähti vitsistä, niin tutkimus tehdään kunnolla.”

Nummenmaa toivoo, että laaja tieteellinen artikkeli saataisiin julki vielä tänä vuonna.

Ensimmäisessä kyselyssä ihmisiä pyydettiin listaamaan kymmenen asiaa, jotka ottavat heitä päähän. Aluksi Nummenmaa mietti kollegansa kanssa, onko määrä liian suuri – ei ollut.

”Ihmiset ovat listanneet huolellisesti vitutuksen aiheita. Puolet vastaajista on naputtanut kymmenen erilaista aihetta. Jos unohdetaan ajankohtaiset asiat, kuten Venäjä ja Putin, niin eniten ihmisiä tuntuvat vituttavan toiset ihmiset”, Nummenmaa kuvailee alustavia havaintoja.

Suomalaisia myös näyttää jurppivan melko paljon. Asteikolla nollasta sataan, ihmisten vitutus oli vastaamishetkellä suurin piirtein 50:n kohdalla, Nummenmaa kertoo.

Kyselyn toisessa versiossa vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa tyypillistä vitutustaan. Vastausvaihtoehdoista löytyivät esimerkiksi luonnehdinnat: minimaalinen vitutus, perusvitutus ja vitutus maximus. Onko Nummenmaa itse koskaan kokenut tätä kovinta luokkaa, eli maximusta?

”Olen kokenut, mutta se ei ole omaa päivääni säännöllisesti virittävä tunne. Olen monesti aika hyväntuulinen ja huoleton kaveri. En jää vellomaan vitutukseen.”

Nummenmaata itseään jurppivat konkreettiset asiat ja se, etteivät asiat mene suunnitelmien mukaan.

Kiinnostavimpana asiana Nummenmaa pitää tutkimuksessa tunteita ja niiden sanoittamista.

”Tunteet toimivat lähtökohtaisesti kielen ulkopuolella. Ne ovat kehon ja mielen prosesseja. Pelko pistää jalat alle ja rakkaus saa meidät liimautumaan johonkin tiettyyn ihmiseen. Tunteita yritetään jäsentää kielen avulla, koska kieli on ajattelun keskeinen työväline.”

Konkreettiset asiat, kuten tuoli tai meri, ovat helpompia ymmärtää ja kääntää kielestä toiseen kuin abstraktimmat asiat.

”Jos puhutaan esimerkiksi epäoikeudenmukaisuudesta, niin ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mitä se tarkoittaa”, Nummenmaa havainnollistaa.

Tunne kuitenkin vaikuttaa sellaiselta, jonka suomalaiset ymmärtävät helposti ja melko yhtenevästi.

”Suomalaiset tietävät heti, mistä vitutuksessa puhutaan”, Nummenmaa sanoo.

Tutkimuksesta uutisoi ensin Turun Sanomat.

Tutkimuksen kaikki kyselyosat löydät täältä.

Lue lisää: Suomalaistutkija pääsi mukaan kehittämään työkalua sarjamurhaajien jahtaamiseen – Tällainen on ”psykologinen sormenjälki”, josta voisi olla apua Suomessakin

Lue lisää: ”Vähän tuntuu siltä, että Iphone salaa kuuntelee” – Tutkijat laativat listan Suomen 10 suosituimmasta salaliittoteoriasta, mukana on muutama todellinen klassikko

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat