Vieraat huskyt tulivat iloisesti Pirkko Viinikkaa vastaan ja nuolivat hännät heiluen kättä – Lammasaitauksessa paljastui kammottava totuus

Lampaiden ja vuohien kimppuun hyökkäävät koirat eivät ole ilkeitä, nälkäisiä tai huonokäytöksiä vaan noudattavat viettejään. Siksi koirien kiinnipidosta pitää huolehtia erityisen hyvin. Turussa tapauksia on viime vuosilta ainakin kaksi.

Turkulaisen Heidi Reilimon vuohipojat Matti ja Teppo seuraavat omistajaansa metsillä ja pelloilla säännöllisillä päivälenkeillään. Viime viikon koirahyökkäyksen sattuessa vuohet olivat omassa sähköaidoin varustetussa ulkoaitauksessaan.

14.4. 11:34 | Päivitetty 14.4. 14:07

Turun Kakskerran saarella asuvan Heidi Reilimon lemmikkivuohet Matti ja Teppo joutuivat viime keskiviikkona koirahyökkäyksen kohteeksi.

”Isot koirat juoksivat kuin hunnit suoraan sähköaidan läpi vuohiaitaukseen. Pääsin paikalle parissa minuutissa, mutta koirat olivat jo ihan saalistusmoodissa, eivät nähneet eivätkä kuulleet mitään. Vaikutti siltä, että niiden tarkoituksena oli vain tappaa saalis.”

Reilimo kertoo saaneensa koirat ensin karjumalla irrottamaan otteensa. Se auttoi vain hetkeksi ja koirat kävivät pian uudelleen vuohien kimppuun. Lopulta Reilimo sai vuohet turvaan mökin sisään heittämällä koiria vesiämpärillä ja muilla käteen osuvilla tavaroilla.

Heidi Reilimo kuvasi Teppo-vuohen päähaavat vain hetki koirien hyökkäyksen jälkeen. Kuva: Heidi Reilimo

Kun vuohet olivat sisällä, Reilimo otti koirat terassilleen, josta poliisi ne haki.

Lounais-Suomen poliisista vahvistettiin Helsingin Sanomille, että poliisilla oli 6. huhtikuuta Turun Kakskerrassa tehtävä, joka liittyi karkuteillä oleviin koiriin. Poliisin mukaan asianosaiset pääsivät asiassa yhteisymmärrykseen.

Koirat, jotka vuohien kimppuun hyökkäsivät, eivät ole Reilimon tietojen mukaan aiemmin karkailleet. Nyt ne olivat kaivaneet itsensä vapauteen aitauksensa alta.

Myös omistaja oli ollut järkyttynyt kuultuaan koiriensa hyökkäyksestä.

”Me itkimme molemmat tapahtunutta. Omistaja korvasi eläinlääkärikulut ja on luvannut osallistua vuohipoikien aitakustannuksiin, kun vahvistamme laidunta. Hän ei myöskään ole enää päästänyt koiria siihen aitaukseen, josta ne karkasivat.”

Vuohille on nyt väliaikaisesti rakennettu korkea ja tiheä aitaus, jossa ne ovat turvassa. Kuva: Heidi Reilimo

Reilimo kokee tärkeäksi, että koirien omistaja suhtautui asiaan vastuullisesti.

Silti asiat voivat tapahtua uudelleenkin, jos tilanne sen mahdollistaa.

”On tärkeää ymmärtää kullekin rodulle ominaiset vietit. Saalistusvietille ihminen ei voi mitään.”

Vuohien kimppuun käyneet koirat olivat Helsingin Sanomien tietojen mukaan siperianhuskyja.

Teppo-vuohen jalkahaavat olivat jo paranemaan päin vajaa viikko hyökkäyksen jälkeen tämän viikon tiistaina. Kuva: Heidi Reilimo

Siltayhteyden päässä Kakskerran saaresta sijaitsevalla Turun Hirvensalon saarella asuvan Pirkko Viinikan kolme lammasta kuoli husky-koirien hyökkäyksessä lokakuussa 2020.

Kyseessä eivät olleet samat koirat kuin Kakskerran tapauksessa.

”Heräsin aamulla puoli seitsemältä ja menin ulos. Kaksi vierasta koiraa siellä pihalla tervehti minua iloisesti, hännät heiluen. Ne nuolivat kättäni ja olivat oikein kilttejä koiria.”

Kun koirat juoksivat lammasaitaukseen, Viinikka alkoi aavistaa pahaa.

”Siellä lampaat makasivat aitauksessa yhtenä rykelmänä ja koirat vahtivat jo aiemmin tappamiaan saaliita. Nyt ne käyttäytyivät hyvin uhkaavasti ja murisivat minulle, en saanut mennä lampaideni lähelle”.

Koirat jäivät paikalle vahtimaan saaliitaan, kunnes poliisit ottivat ne kiinni.

Viinikka sanoo ajattelevansa edelleen, että lampaiden kimppuun hyökänneet koirat olivat kilttejä ja kivoja.

”Ne eivät kuitenkaan voi omalle luonnolleen mitään.”

Koirien omistaja oli järkyttynyt, eikä Viinikalla ollut hänelle mitään vaateita. Se häntä kuitenkin harmittaa, että samat koirat ovat hänen tietojensa mukaan olleet karkuteillä useasti tuon jälkeenkin, joskus jopa viikoittain.

Viinikka pitää edelleen lampaita laitumella kotinsa lähellä. Tytär on luvannut soittaa heti, kun lukee Facebookista, että jonkun koirat ovat taas karkuteillä.

Silloin äiti ehtii toivon mukaan laittaa lampaat laitumelta sisään.

Suomalaisen Siperianhusky-seuran hallituksen puheenjohtaja Toni Miettinen sanoo, että hänellä on omassa pihassaan siperianhuskyja, mutta myös vuohia ja lampaita.

”Kun vuohet ja lampaat ovat ihan rauhassa paikoillaan, koirat eivät reagoi mitenkään. Mutta heti, kun ne alkavat leikkiä tai juosta, niin koirat kiinnostuvat oitis.”

Miettisen mukaan siperianhuskyjen rotumääritelmässä ei mainita riistaviettiä.

”Kyllä sitä viettiä kuitenkin löytyy, toisilla se on vahvempi, toisilla sitä ei ole lainkaan. Koirat ovat yksilöitä eivätkä toimi robottimaisesti samalla tyylillä.”

Koska kyse on vieteistä, asiaa ei auta se, että koiran kanssa käy pitkällä lenkillä. Siperianhuskyt tarvitsevat liikuntaa ja toimintaa, mutta pitkäkään liikunta ei poista niiden viettejä.

”Olemme voineet syksyllä käydä koirien kanssa treenaamassa jopa neljänkymmenen kilometrin vetolenkkiä mönkijällä. Se on taatusti raskas treeni koirille. Jos sitten treenin jälkeen pihalla vuohet sattuvat hyppimään, niin kyllä ne koirat siitä jaksavat innostua.”

Miettinen sanoo panneensa merkille, että joillain kasvattajilla on ollut tärkeämpää kasvattaa siperianhuskyista näyttelykoiria sen sijaan, että he käyttäisivät niitä niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen eli vetämiseen.

”Voi olla, että kaikki vetokoirat eivät ikinä edes näe vetovaljaita. Tämä on mielestäni huolestuttavaa, sillä käyttökoirien tulisi säilyä käyttökoirina.”

Vetoharrastus onnistuu Miettisen mukaan yhdenkin huskyn kanssa esimerkiksi polkupyörää tai potkupyörää vedättäen.

Siperianhuskyjen ohella saalistusviettiä on käytännössä jossain määrin lähes kaikilla koirilla. Tutuimmillaan se voi näkyä esimerkiksi koiran leikkisyytenä, kun koira juoksee noutamaan sille heitetyn pallon.

Miettinen painottaakin, että koiran hankkivan ihmisen tulee olla tarkkaan perehtynyt hankkimaansa rotuun ja muun muassa sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.

Ja sitten se tärkein asia, jonka avulla lammas- ja vuohivahingot estetään.

”Omistajan pitää oikeasti olla vastuullinen ja katsoa, että koiran tilat ovat sellaiset, että se ei pääse karkaamaan. Vahingossakaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat