Ystävä kertoo, että Ilkka Kanervaa kiehtoi ajatus uransa huipentamisesta koti­kaupunkinsa johdossa – näin Turussa muisteltiin Kanervaa

Turussa muistetaan Ilkka Kanervaa hymyillen. Kotikaupungin johtaminen oli hänelle toistuva haave, joka jäi lopulta toteutumatta

Hannu Lehtinen ja Tiina Lahti toivat lapsenlapset Stella ja Anton Lahden pitkänperjantaina ulkoilemaan Turun Puolalanmäelle. Takana näkyy Ilkka Kanervan kotitalo.

15.4. 16:18 | Päivitetty 15.4. 17:33

”Politiikka oli hänen työnsä. Ja hän hoiti sen hyvin”, tiivistää Tiina Lahti sen, miten moni turkulainen muistelee torstaina kuollutta Ilkka Kanervaa.

Lahti ja hänen puolisonsa Hannu Lehtinen ovat pitkänperjantain aamuna tuoneet lapsenlapsensa Anton, 2, ja Stella Lahden, 5, leikkipuistoon Turun Puolalanmäelle. Se oli myös Kanervan kotipiirin ydintä. Leikkipuiston vieressä seisoo keltainen kivitalo, Kanervan ja hänen puolisonsa Elina Kanervan kotitalo. Ulko-oven eteen on joku ehtinyt jo tuoda muistokynttilän.

Lahti ja Lehtinen kehuvat Kanervaa vuolaasti. Lähes jokainen turkulainen on elämänsä aikana kohdannut Kanervan jossain, vähintään kadulla, ja yleensä kohtaamisista on jäänyt hyvä muisto. Niin myös Lehtisellä.

”Kyllä hän minuakin aina tervehti, vaikka emme sillä tavalla tuttuja olleetkaan”, Lehtinen kehuu.

”Kerran eräitä kuntavaaleja edeltävänä iltana olin Wiklundin ruokakaupassa käymässä. Se oli vähän ennen sulkemisaikaa, kun Ike sattui sinne myös. Hän kävi kättelemässä jokaisen. Sekä asiakkaat että myyjät”, nauraa Lahti.

Sosiaalinen ja positiivinen, kuvailevat Lahti ja Lehtinen. Ja hyvä suustaan.

”Hän olisi puhunut puoli tuntia vaikka noista puiston puista”, Lahti heittää.

”Mutta hän oli myös sellainen kaveri, joka sai jotain aikaan”, huomauttaa Lehtinen ja kiittää Kanervaa esimerkiksi Turku–Helsinki-moottoritien jouduttamisesta 2000-luvun alkuvuosina.

Ilkka Kanerva oli tuttu näky Turun taidemuseon kahvilassa. Tania Nathan ja Kai Kuusisto Kauniaisista olivat perjantaina viettämässä pääsiäistä Turussa. He luonnehtivat Kanervaa energiseksi ja yhdeksi Suomen ammattitaitoisimmista poliitikoista.

Turussa Ilkka Kanerva kuului kiinteästi kesäisen Aurajoen maisemaan ja häntä morjestettiin säännöllisesti torikahvilla. Myös Puolalanmäen taidemuseon kahvila lukeutui Kanervan kantapaikkoihin.

Pitkänäperjantaina taidemuseo on kiinni, eivätkä Kauniaisista saapuneet Tania Nathan ja Kai Kuusisto pääse kierrokselle. Museon portailla Nathan paljastaa kohdanneensa Kanervan myös eduskunnassa.

”Olen käynyt eduskunnassa opettamassa englantia ja silloin tällöin törmännyt häneen siellä. Hän aina vitsaili, että voisi tulla tunneilleni.”

”Sanoin, että et kuitenkaan koskaan tekisi läksyjäsi”, Nathan kertoo ja nauraa.

”Eduskunnassa tulee välillä fiilis, että jos et ole joku, kukaan ei puhu sinulle. Mutta Ilkka Kanerva heitti vitsiä kaikille, ” hän kehuu.

Poikkeuksellinen välittömyys ja kyky tulla kaikkien kanssa toimeen ovat luonteenpiirteitä, jotka myös Kanervan pitkäaikainen ystävä ja työtoveri Olli A. Manni nostaa esiin. Nykyään Turun valtuuston kokoomusryhmää vetävä Manni työskenteli Kanervan erityisavustajana, kun tämä toimi eduskunnan puhemiehistössä 2000-luvun alussa.

”Se käsittämätön suhde eduskunnan henkilökuntaan, miten hän jutteli kaikille ja aina oli jotain kysyttävää kuulumisista”, Manni muistelee.

Manni on Turussa Kanervan pitkäaikaisimpia kumppaneita. Hän kertoo kaksikon tutustuneen jo 1970-luvun alun opiskelijapolitiikassa. Vuonna 1972 Manni teki töitä Kanervan eduskuntavaalikampanjassa. Tuolloin eivät ovet vielä auenneet, vaan Kanerva joutui odottamaan eduskunnan ennenaikaiseen hajottamiseen ja vuoden 1975 vaaleihin.

Turun valtuustoon Kanerva valittiin lokakuussa 1972, lähes 50 vuotta sitten. Kummastakaan paikasta hän ei sittemmin enää luopunut. Manni kertoo, että kiireisimpinäkin vuosina Kanerva piti kiinni kotikaupungin edunvalvonnasta.

”Jouduin pitämään hänelle aina säännöllisesti briiffejä Turun asioista.”

Turussa liput olivat puolitangossa perjantaina Ilkka Kanervan kunniaksi.

Manni kertoo, että politiikan vaikeina vuosina Kanerva harkitsi valtakunnan politiikan jättämistä. Hän pohti tosissaan lähtöä europarlamenttiin jouduttuaan eroamaan ulkoministerin tehtävistä vuonna 2008.

”Tuska oli aika suuri. Hänellä oli hetken aikaa olo, että pitäisikö päästä pois”, Manni kuvailee.

Viime kuntavaalien alla Kanerva pohti tosissaan myös ryhtymistä kisaan Turun pormestarin tehtävästä.

”Hän mietti, että olisiko kuitenkin mielekkäintä huipentaa uransa täällä kotikaupungissaan”, Manni paljastaa.

Turussa oli sovittu puolueiden kesken, että jokainen puolue kertoo oman pormestariehdokkaansa ennen vuoden 2019 kuntavaaleja. Kokoomuksessa suurimmat suosikit olivat kaupunginjohtaja Minna Arve ja Kanerva. Kanerva olisi halunnut antaa äänestäjien päättää.

”Hän oli minulle kiukkuinen, koska en ollut neuvotellut parempaa sopimusta. Hänen mielestään olisi pitänyt olla useampia ehdokkaita ja vaalien jälkeen olisi sitten katsottu miten tehdään”, Manni muistelee nyt hymyssä suin.

Lopulta Kanerva teki tilaa ja Arve valittiin yksimielisesti kokoomuksen kärkiehdokkaaksi. Pormestari Arven mukaan Kanerva osoitti tuolloin hänelle ominaista urheiluhenkeä.

”Se oli tyypillistä Ikeä. Kun päätös aluejärjestössä oli tehty, hän halusi pysäyttää kokouksen ja pitää puheenvuoron, jossa antoi oman tukensa. Se oli todella vaikuttavaa. Ja pelkästään se, että Iken tasoinen poliitikko harkitsi ehdokkuutta, nosti pormestarin tehtävän arvostusta entisestään omissa silmissänikin”, Arve muistelee.

Hän kehuu Kanervaa siitä, että tämä tarjosi milloin vain apuaan ja oli valmis pohtimaan asioita eri näkökulmista, mutta ei koskaan moittinut. Ja oli aina valmis kohtaamaan ihmisiä.

"Kun piti lähteä jonnekin maakunnan kokoomusjärjestön syys- tai kevätkokoukseen, aina ei välttämättä vapaaehtoisia kovin helposti löytynyt. Mutta Ike oli aina valmis.”

Pitkäaikainen turkulainen demarivaikuttaja Jarmo Rosenlöf kertoo, että Kanerva pohti Turun johtotehtävää jo 2000-luvun alussa, ennen kuin tehtävään valittiin Mikko Pukkinen vuonna 2006.

”Yhteisessä kahvipöytäkeskustelussa hän kysyi minulta, olenko valmis tukemaan häntä kaupunginjohtajaksi. Vastasin, että olen kyllä. Mutta se tarkoittaa sitten sitä, että sinun täytyy olla Turussa joka päivä, eikä kiertää missään olympialaisissa”, Rosenlöf muistelee.

”Jaa-jaa, vai olet sitä mieltä, hän sanoi. Eikä siihen sitten enää palattu.”

Manni arvelee, että Kanervan veri veti kuitenkin valtakunnan politiikkaan ja etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan pariin. Viime vuosina tähän vaikuttivat myös hyvät välit presidentti Sauli Niinistöön.

”Heillä oli nuorempana vähän eri mielipiteitä siitä, miten maan ja Varsinais-Suomenkin asioita pitäisi hoitaa. Mutta he korjasivat välinsä ja presidentti käytti häntä hyvin paljon preppaajanaan.”

Ilkka Kanervan kotiovelle oli tuotu muistokynttilä perjantaiaamulla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat