Vapun omituisin rituaali toteutetaan turkulaisen patsaan sisällä: Tältä näyttää salainen bilepaikka, jossa on välkkynyt diskovalot ja jossa on pidetty grillijuhlat

Kaupunkilegendan mukaan Posankka-veistoksen sisään pääsee. HS kävi paikalla vappuna katsomassa, mitä teoksen sisällä oikein tapahtuu.

Valkolakkiset juhlijat olivat visiitillä Posankalla vappuaattona.

1.5. 10:25 | Päivitetty 1.5. 10:49

Turun omasta Posankasta, huomiota herättävästä marsipaanipossun ja kumiankan risteytyksestä, olisi voinut tulla vappumaskotti.

Toisin kuitenkin kävi. Turun ylioppilaskyläsäätiö (TYS) lakitti Posankan kahdesti, mutta tapahtumasta päätettiin luopua. Otuksen lakitus ei kiinnostanut ihmisiä, ja mittatilaustyönä tehty lakkikin vietiin ja tärveltiin.

Turun viralliset vappumenot keskittyvät keskustan alueelle, mutta kaupunkilegendan mukaan Posankallakin juhlitaan.

Eikä vain sen lähistöllä.

Otuksen uumenissa.

Veistoksen suunnitellut taiteilija Alvar Gullichsen sanoo, että Posankka on ollut ilmeisesti ”suosittu retkikohde” opiskelijoiden keskuudessa.

”Ymmärtääkseni siellä Posankan ympärillä on erinäistä rientoa. Kuulemma Posankan peräpäässä on olemassa aukko, mistä pääsee sisään.”

Hänen käsityksensä mukaan jotkut tykkäävät mennä Posankan sisuksiin hengailemaan.

"Se on ihan hauska yksityiskohta veistoksen historiassa”, Gullichsen toteaa.

Mitä taiteilijan mielestä Posankan sisällä kuuluisi tehdä?

”Jaa-a. Olla hartaasti läsnä ja aistia Posankan sisäisiä tuntemuksia.”

Posankka sijaitsee Helsinginkadun varrella kylpylähotelli Caribian edustalla.

Posankka on patsas, joka on nimetty Turun viralliseksi kaupunkieläimeksi ja joka kököttää Helsinginkadun varrella, Holiday Club Caribia -kylpylähotellin lähistöllä.

Veistos lipui vesiteitse Nauvosta Turkuun vappuna 1999. Päätepysäkillä, Suomen Joutsenen luona, Posankka lakitettiin vapun kunniaksi.

Tämän jälkeen erikoinen ilmestys on lakitettu tiettävästi kahdesti, vuosina 2011 ja 2012. TYS teetti otukselle lakin, jonka valmistivat Turun ammatti-instituutin vaatetusalan opiskelijat.

Hatulle kävi kuitenkin huonosti. Se nimittäin anastettiin Posankan päästä molempina vappuina.

”Toisen vapun jälkeen lakki oli niin kurjassa kunnossa, ettei sitä voinut enää käyttää”, TYSin asiakkuus- ja viestintäjohtaja Pirjo Lipponen-Vaitomaa kertoo.

Olisi pitänyt teettää uusi.

Posankan mittatilauslakki koki kovan kohtalon heti ensimmäisenä vappunaan.

Itse Posankka on Alvar Gullichsenin mukaan säästynyt ilkivallalta.

"Tietääkseni sille ei ole tapahtunut juuri mitään”, hän sanoo.

Gullichsen kertoo, että ainoa restaurointitoimenpide on ollut muutamia vuosia sitten, kun auringossa haalistunut maalipinta uusittiin. Hän arvelee, että Posankkaan ei kajota, koska paikalliset ovat ottaneet sen omakseen.

”Sillä on positiivinen vaikutus ympäristöön.”

Posankka sai ylioppilaslakin päähänsä myös vuonna 2012.

Takaisin TYSin järjestämään lakitukseen.

Siihen paloi muutenkin rahaa, sillä paikalle täytyi hankkia henkilönostin, jotta lakki saatiin laitettua viisi metriä korkean Posankan päähän.

Kaiken lisäksi Posankan viralliset vappumenot eivät vetäneet niin paljoa ihmisiä puoleensa kuin olisi toivottu.

”Toisella kertaa paikalla oli vain kourallinen ihmisiä, ei varmaan yli kymmentä”, TYSin Lipponen-Vaitomaa kertoo.

Hän toteaa, että jos Posankalle olisi kerääntynyt paljon asukkaita ja opiskelijoita vapunviettoon, lakituksesta olisi saattanut muodostua perinne. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja TYS päätti, ettei lakitusta kannata enää jatkaa.

Lipponen-Vaitomaa sanoo, että kukaan ei ole lakittanut Posankkaa TYSin jälkeen.

Myös HS Turun toimituksen korviin on kantautunut huhuja Posankalla tapahtuvista juhlamenoista.

Gullichsenkin arvelee, että Posankan lähiympäristössä on toimintaa vappuna.

”Ja luultavasti porukkaa menee kankkujen välistä sinne sisään, Posankan uumeniin ihmettelemään.”

Päätämme mennä katsomaan. Gullichsen lähettää Posankalle terveisiä.

Yhytämme Turun yliopiston kampusalueella turkooseihin opiskelijahaalareihin pukeutuneen porukan. Haalareissa näkyy useita Posankka-aiheisia merkkejä.

Turun seudun haalarimerkkiskene ammentaa ideoita Posankasta.

Kysymme, ovatko he käyneet Posankan sisällä. Myöntäviä vastauksia.

”Biletä Posankassa” on nytkin yhtenä kohtana heidän vappupassissaan, jossa on tehtäviä vapun ratoksi.

Lähdemme yhdessä kohti Posankkaa.

Matkalla meille esitellään kuvamateriaalia Posankan sisällä järjestetyistä juhlista. Joku näyttää tuoneen sinne eri väreissä loistavan diskovalonkin.

Posankka on kuulemma rastikierroksilla suosittu kohde, mutta ei patsaalla ihan jatkuvasti juhlita.

”Ei ole jokaviikkoinen rituaali”, yksi opiskelijoista sanoo.

Perillä odottaa iloinen yllätys, sillä sisäänmenoaukko on suurempi kuin ennen ja siitä on helpompi käydä sisään. Opiskelijat sanovat, että aukko oli aiemmin hirveä ja tiukka.

Opiskelija, joka ryömii Posankan sisään, kertoo käyneensä siellä ennenkin.

Posankan sisällä oleva tila on yllättävän suuri.

Seinällä on ilmeisesti Posankan syntytarina, joka on toteutettu hieroglyfein.

Kello on noin kolme iltapäivällä vappuaattona, ja Posankalla on rauhallista. Syyksi eräs opiskelija arvelee sitä, että vappuna muuallakin on paljon ohjelmaa.

Posankan sisällä näkyy kuitenkin jälkiä juhlijoista, siellä on muun muassa littanaksi tallattuja tölkkejä sekä ilmapallonraatoja.

Ehkä Posankassa on jo ollut vappujuhlat.

Posankan alla on juhlien jälkiä jo vappuaattona.

Opiskelija sai vappupassiinsa ruksin.

Palaamme paikalle uudestaan myöhemmin illalla.

Keskustelemme useiden eri oppiaineiden opiskelijoiden kanssa, ja kaupunkilegenda on tuttu miltei kaikille. Eräs opiskelija kertoo kuulleensa, että otuksen sisällä on joskus grillattu.

Kun saavumme Posankalle, sen sisällä näkyy haalareihin pukeutunutta väkeä. Yksi heistä kömpii ulos ja kertoo, että seurueeseen kuuluu kaiken kaikkiaan viisi henkilöä. Loput ovat vielä sisällä.

Myös tämä porukka on kuullut huhuja salaisesta sisäänkäynnistä. He ovat paikalla kokeilemassa, pääseekö Posankan sisään.

Mitä ilmeisimmin otuksen uumenissa hengailu ei ole pelkkä myytti.

Kyllä Turussa patsaita lakitetaan.

Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) on lakittanut Liljan patsasta, Turun teekkarit Paavo Nurmen patsasta. Molemmat patsaat sijaitsevat jokirannan läheisyydessä Turun keskustassa.

Gullichsen luulee, että Posankka on varmaan ”ihan tyytyväinen” statukseensa Turun virallisena kaupunkieläimenä.

”En usko, että Posankkaa hirveästi surettaa, ettei se joka vappu saa lakkia päähänsä.”

Ja ehkä lakituksenkin aika taas koittaa.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat