Ruissalon karpit etsivät uutta kotia – Tilalle 120 kalaa, joilla on Turun yliopiston mukaan viesti

Turun Ruissalon kasvitieteellinen puutarha on vuosien varrella saanut runsaasti lahjoituksia ihmisten kotiakvaarioista. Nyt puutarha kokee ennennäkemättömän myllerryksen, jossa sen kalalajisto uusitaan.

Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan biologi Janne Aho vetää jalkaan kahluuhousut ja marssii altaaseen poistamaan bambukepillä pohjalevää. Jotta lummealtaan vesi pysyisi kirkkaana uusille kaloille, se vaatii hoitoa ja huolenpitoa tekniikan lisäksi myös ihmisiltä.

4.5. 2:00 | Päivitetty 4.5. 6:27

Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan isot ja värikkäät karpit korvataan sademetsäalueen kaloilla. Jättilumpeiden lehtien peittämä allas Turun Ruissalossa on ollut koikarppien koti noin kymmenen vuoden ajan.

Karpeille etsitään uutta, nykyistä parempaa kotia, koska puutarhan neotropiikkihuoneen halutaan keskittyvän jatkossa entistä tarkemmin Etelä- ja Keski-Amerikan neotrooppisiin kala- ja kasvilajeihin.

Tämän vuoksi Turun yliopisto on nyt hankkinut puutarhaan noin 120 uutta kalaa. Niistä valtaosa on jo istutettu lummealtaaseen huhtikuun loppupuolella ja loput istutetaan toukokuussa.

Altaaseen on valittu näyttäviä kaloja, jotka eivät syö toisiaan.

Ruissalossa on jäljellä enää neljä karppia. Ne ovat kasvissyöjiä eivätkä piittaa uusista tulokkaista. Sitä enemmän niitä kiinnostavat allasalueen uudet kasvit.

Kun kulkija astuu sisään kasvitieteellisen puutarhan neotrooppiseen eli uuden maailman tropiikin huoneeseen, sademetsän kostea kuumuus tunkee iholle heti ovelta. Kasvit ja multa tuoksuvat makean muhevilta.

Altaan jättilumpeiden tuoksuvat kukat avautuvat aina kahtena peräkkäisenä yönä: ensimmäisenä yönä kukka on valkoinen, toisena vaaleanpunainen.

Lumpeiden joukossa uiskentelee nyt parvittain uusia punasulkapyrstöjä, tukaanikaloja, hohtoviiva-ahvenia, safiiritetroja, lehtikaloja, liekkisuita ja erilaisia tonkijalajeja.

Jotta kalat viihtyisivät, puutarhan biologin Janne Ahon on säännöllisesti haravoitava pohjaa bambukepillä ja poistettava pohjalevää.

”Katso tätä vettä, se on kristallinkirkasta. Tänne on hankittu kokonaan uusi tekniikka veden suodatukseen, kierrätykseen ja hapetukseen.”

Kirkkaan veden lisäksi myös altaan 36 neliömetrin pohjapinta-ala takaa osaltaan kaloille hyvät oltavat.

Biologi Janne Aho kertoo, että lummealtaan uudet kalat tulevat alun perin Amazonjoen, Venezuelan Orinocojoen, Uruguayn Paranájoen sekä pienempien, keskiamerikkalaisten jokien valuma-alueilta.

Näin optimaalisissa oloissa iso osa uusista kaloista kasvaa täyteen 15–20 senttimetrin mittaansa alle vuodessa. Nyt ne ovat vasta 5–7 senttimetrin kokoisia.

Koska uudet kalat ovat pienempiä kuin vanhat karpit, on niissä myös enemmän etsimistä.

”Täällä voi tunnustella, millaista olisi lähteä sademetsään tutkimusretkelle. Kun kaloja ei ole ylen määrin, kävijät kokevat myös löytämisen iloa”, uskoo Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi.

Jättilummealtaan kalalajistoa muutetaan tarkoituksella enemmän Amazonian lajiston suuntaan.

”Nämä ovat todella isoja muutoksia. Tarkoituksena on tuottaa turkulaisille ja muille isoja elämyksiä ja lisätä samalla ihmisten tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta, joka on yksi yliopistomme painopistealoista.”

Uudet kalat on valittu sen perusteella, että ne ovat näyttäviä eivätkä syö toisiaan.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö tutkii luonnon monimuotoisuutta ja luontokatoa arktiselta alueelta päiväntasaajan sademetsiin. Yksikön tutkijat kuvaavat vuosittain esimerkiksi kymmeniä sellaisia eläinlajeja, jotka ovat vielä tieteelle tuntemattomia. Lummealtaan kalat ovat linkki näihin tutkimusteemoihin.

Myös kalat altaaseen valinnut biologi Janne Aho toivoo, että neotrooppinen huone kaloineen antaisi ihmisille valmiuksia ymmärtää ilmastonmuutoksen, luontokadon, metsien hävittämisen ja patojen rakentamisen haittavaikutuksia sekä alueen kalastolle että kalastuksesta riippuvaiselle alkuperäisväestölle.

Amazonian alueella monet kalalajit ovat uhanalaistuneet viime vuosien aikana nopeasti.

Sääksjärvi uskoo, että uudet kalat tulevat kiinnostamaan yleisöä laajasti etenkin jonkin ajan päästä, kun kalat ovat hieman kasvaneet nykyisestä.

Altaaseen tullaan asentamaan vedenalainen kamera, joka välittää videokuvaa kaloista myös kahvilan asiakkaille.

”Tarkoituksena on siis elämyksen kautta kertoa ihmisille luontokadosta eli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä.”

Kalat ovat vielä pieniä, vain viidestä seitsemään senttimetrin mittaisia, mutta kasvavat täyteen kokoonsa noin vuodessa.

Ylipuutarhuri Simo Laine sanoo, että jättilummealtaan kalalajisto ei koskaan aiemmin ole ollut näin laaja.

”Olemme aina ennen ottaneet lahjoituskaloja, jotka ovat olleet tavallisia akvaariokaloja.”

Biologi Janne Aho (vas.), professori Ilari Sääksjärvi ja ylipuutarhuri Simo Laine ovat ylpeitä uudistuksen kohteena olevasta neotropiikkihuoneesta. Aiemmin se oli satunnaisten lajien sekalainen keräilypaikka, nyt se edustaa lajistoltaan neotropiikkia ja viestittää luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä ja luontokadon uhasta.

Myös värikkäät koikarpit on saatu Ruissaloon aikoinaan lahjoituksena, samoin kuin altaassa siellä täällä uiskentelevat, kotiakvaarioista peräisin olevat miljoonakalat, platyt ja miekkapyrstöt.

Koikarppi on pitkäikäinen, jopa ihmisiän saavuttava kalalaji. Se voi oppia tunnistamaan ruokkijansa ja syömään jopa kädestä. Laji ei kuitenkaan elä Amazonin alueella.

”Täällä meidän altaassamme karppien elinolosuhteet ovat liian lämpimät. Ne pärjäisivät paremmin viileämmässä. Ne saavat silti toki olla täällä, kunnes löydämme niille uuden ja paremman kodin”, Sääksjärvi lupaa.

Haluatko lukea lisää juttuja Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat