Putinin Venäjä maksoi Turulle patsaan, josta tuli kaupungin suosituimpia selfie-kohteita – Teos juhlistaa Suomen liittämistä Venäjään

Turku ilmoitti torstaina poistavansa Leninin patsaan katukuvasta. Myös toinen venäläispatsas on herättänyt kriittistä keskustelua.

Ella Salama (edessä) ja Minea Vuori ottivat perjantaina selfien Tapaaminen Turussa -patsaan edessä. Patsas on paitsi suosittu kuvauskohde, myös muistutus kaupungin suhteista Venäjälle.

29.4. 11:43 | Päivitetty 29.4. 12:59

Turun kaupunki ilmoitti torstaina poistavansa V.I. Leninin rintakuvan Puolalanmäeltä. Taidemuseon vieressä seisova patsas on herättänyt aika ajoin keskustelua ja sen poistamista on vaadittu moneen kertaan. Nyt Ukrainan sodan myötä pormestari Minna Arve (kok) katsoi, ettei patsaalla ole enää asiaa Turun katukuvaan.

Leninin kuva on Leningradin lahja Turulle vuodelta 1977. Turusta löytyy kuitenkin toinen patsas, jolla on suora yhteys Venäjän ja lännen nykyiseen konfliktiin. Turun pääkirjaston edustalla, jokirannan paraatipaikalla komeilee veistos nimeltä Tapaaminen Turussa 1812. Se on venäläisen Andrei Kovaltshukin valmistama pronssiteos, joka kuvaa Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan neuvottelua.

Tapaamisessa Ruotsi ja Venäjä sopivat Napoleonin vastaisesta liitosta. Tapaamisen katsotaan sinetöineen Suomen siirtymisen Venäjän alle.

Patsas pystytettiin vuonna 2012, kun historiallisesta tapaamisesta tuli kuluneeksi kaksisataa vuotta. Aloite patsashankkeeseen tuli Venäjän pääkonsulaatilta. Sosiaalisessa mediassa patsaan säilyttäminen on herättänyt kritiikkiä.

Turun kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen kertoo, että Aleksanteri-patsaan poistamisesta Turussa ei ole keskusteltu.

”Sen konteksti on hieman erilainen kuin Leninin patsaalla. Se kuvaa Venäjän ja Ruotsin johtajien tapaamista. Tokihan se on venäläisen tahon kanssa yhteistyössä Turkuun pystytetty,” Akkanen sanoo.

Turun kaupunginhallitus käsitteli venäläisiltä tullutta patsasesitystä toukokuussa 2012. Tuolloisessa pöytäkirjassa todetaan, että ”Pietarin kuvernööri G.S. Poltavtšenko ilmaisi Turun kaupungin edustajat tavatessaan hankkeelle aktiivisen tukensa”.

Georgi Poltavtsenko tunnetaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin läheisenä liittolaisena ja entisenä KGB-upseerina. Vuonna 2018 hän siirtyi Pietarin johdosta venäläisen meriteollisuuskonsernin OSK:n johtoon.

Huhtikuun alussa Yhdysvallat liitti Poltavtšenkon pakotelistalleen. Perusteluina Yhdysvallat ilmoitti, että OSK vastaa Venäjän sotalaivojen rakentamisesta.

Presidentti Sauli Niinistö (kesk) ja rouva Jenni Haukio osallistuivat patsaan paljastustilaisuuteen Turussa kesällä 2012. Kuvassa myös kuvanveistäjä Andrei Kovaltshuk.

Turun Akkanen myöntää, ettei tiennyt Poltavtšenkoon kohdistuvista sanktioista. Hän epäilee, että Poltavtšenkon rooli Turun patsaan taustalla ei ollut erityisen suuri. Hän ei kuitenkaan tiedä, mitä kaupungin pöytäkirjoihin kirjattu ”aktiivinen tuki” on käytännössä tarkoittanut.

”Se on varmaan ollut häneltä vain sellainen heitto. Tapaamisessa hän on kertonut mitä mieltä hän on ollut.”

Akkasen mielestä entisen kuvernöörin kytkökset Venäjän sotakoneistoon eivät anna aihetta pohtia turkulaisen patsaan kontekstia uudelleen.

Muusikko Kauko Röyhkä kuvattiin patsaan luona 2016. Kuvassa näkyy myös teokseen kuuluva penkki, johon ohikulkijat voivat istahtaa historiallisten hahmojen väliin.

Akkanen kertoo, että venäläiset olisivat alun perin halunneet pystyttää Turkuun pelkän keisari Aleksanterin patsaan.

”Kaupungin johto otti silloin linjan, että ei tänne mitään Aleksanterin patsasta oteta. Se olisi ollut merkki Venäjän vallasta Suomen yli. Kaupunki ilmoitti, että patsaan pitää olla tasapuolinen ja venäläiset hyväksyivät tämän sitten.”

Kustannukset sovittiin pantavaksi tasan. Turun kaupunginhallitus varasi patsashankkeeseen 125 000 euroa.

”Kustannuksista en sitten tiedä, mitä siellä venäläisellä puolella on tapahtunut. Mutta meillä summa oli tämä”, Akkanen muistelee.

Haluatko lukea lisää juttuja Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Turku ei halunnut kaupungin paraatipaikalle pelkkää venäläisen keisarin patsasta. Siksi Aleksanterille järjestettiin seuraa Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanasta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat