Ahvenanmaalla puhutaan nyt turvallisuudesta ja pelätään domino­efektiä, jos demilitarisaatio kyseen­alaistetaan – ”Ymmärrämme tilanteen vakavuuden erittäin hyvin”

Tuoreen kyselyn mukaan enemmistö ahvenanmaalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä.

HS matkusti Ahvenanmaalle kysymään paikallisilta, mitä he ajattelevat Natosta ja mitä saarimaakunnan demilitarisointi heille merkitsee. Kuvassa Ahvenanmaan maaneuvos Veronica Thörnroos.

11.5. 2:00 | Päivitetty 11.5. 9:59

Keltaisen puutalon kellarista nousee iäkäs mies aselaukku kainalossa. Järsössä asuva Henry Andersson on käynyt asioilla maarianhaminalaisessa asekaupassa.

Henry Andersson on metsämiehiä. Kesällä kutsuvat kuitenkin saarten kalavedet.

HS matkusti Ahvenanmaalle kysymään paikallisilta, mitä mieltä he ovat sotilasliitto Natosta, pelottaako Venäjä ja mitä Ahvenanmaan demilitarisoitu asema merkitsee saarten asukkaille.

Andersson kertoo suhtautuvansa myönteisesti Natoon. Demilitarisointi puolestaan on hänen mielestään hyvä asia etenkin rauhan aikana.

Ahvenanmaan demilitarisointi tarkoittaa, että sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua eikä saaria saa linnoittaa. Suomen Merivoimien aluksia voi kuitenkin vierailla ajoittain alueella.

Siviilit voivat omistaa aseita luvallisesti samaan tapaan kuin muutenkin Suomessa esimerkiksi metsästystä ja urheiluammuntaa varten.

Asekauppias Jan-Ola Karlsson seisoo tiskin takana puutalon kellarissa. Kauppa on auki kerran viikossa muutaman tunnin ajan.

”Nato on hyvä juttu”, Karlsson sanoo.

Hän on elänyt Ahvenanmaalla koko ikänsä ja pitää saaria hyvänä asuinpaikkana. Ruotsi ja Manner-Suomi ovat lähellä laivamatkan päässä. Demilitarisointia Karlsson pitää monen paikallisen muun tavoin hyvänä asiana.

Venäjän suhteen eletään nyt kuitenkin epävarmoja aikoja.

”Ajat ovat levottomia seuraavan vuoden tai puolentoista ajan”, hän arvelee viitaten tilanteeseen, jossa Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä.

Jan-Ola Karlssonin mukaan Ahvenanmaalla on paljon aseita, koska ahvenanmaalaiset viihtyvät metsällä ja luonnossa. Metsästys on osa kulttuuria. Ahvenanmaalla metsästetään esimerkiksi erilaisia lintuja, peuroja, hirviä ja kettuja.

Meren äärellä harmaassa puutalossa pitää majaansa Ahvenanmaan rauhaninstituutti. Sen johtaja Sia Spiliopoulou Åkermark on lakimies ja vähemmistötutkija.

Hänellä on selkeä näkemys siitä, mitä Ahvenanmaan demilitarisoinnin ympärillä vellova keskustelu Suomessa kaipaisi.

”Pää on pidettävä kylmänä. Paniikille ja pelolle ei pidä antaa tilaa, vaan on ajateltava järkevästi ja kauaskantoisesti”, Spiliopoulou Åkermark sanoo.

Hän korostaa, että demilitarisaatio on yksi osa niin sanottua Ahvenanmaan-ratkaisua. Muut osat ovat saarimaakunnan itsehallinto sekä ruotsin kielen aseman ja ruotsinkielisen kulttuurin turvaaminen.

Ruotsi on Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli. Ahvenanmaan maakuntapäivillä puolestaan on oikeus antaa lainsäädäntöä esimerkiksi poliisilaitoksesta, postilaitoksesta sekä terveydenhuollosta.

Spiliopoulou Åkermark on huolissaan siitä, mitä tapahtuu muille kansainvälisille sopimuksille, jos Ahvenanmaan demilitarisointi nyt kyseenalaistetaan. Hän pelkää, että syntyy dominoefekti.

”Mitä tapahtuu Antarktikselle, Huippuvuorille tai Bosporinsalmelle?” Spiliopoulou Åkermark kysyy viitaten näitä alueita koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.

Hänen näkemyksensä on, ettei Ahvenanmaan ole tällä hetkellä erityisen haavoittuvassa asemassa. Suomella on velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata, jos saarimaakuntaa vastaan hyökätään.

”Suomen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen suunnitelmissa on aina huomioitu myös Ahvenanmaa. Suunnitelmien tekeminen ja erilaisiin tilanteisiin varautuminen ei riko sopimusta. Se on normaalia.”

Sia Spiliopoulou Åkermarkin mukaan pelolle ja paniikille ei pidä antaa tilaa.

Spiliopoulou Åkermark sanoo, että osa ahvenanmaalaisista voi ottaa demilitarisoinnin itsestäänselvyytenä. Se on ollut osa saarten elämää monien sukupolvien ajan.

”Kun tavalliset ihmiset menevät aamulla töihin, eivät he kuitenkaan koko ajan ajattele, että Ahvenanmaan on demilitarisoitu.”

Hän toteaa, että ahvenanmaalaisilla on nyt kahtiajakoiset tunnelmat.

”Olemme koko ajan osittain huolissamme, säilyykö asemamme ja onko meillä jatkossakin itsehallinto ja demilitarisaatio. Samaan aikaan uhkaa aiheuttaa Venäjän Ukrainassa aloittama sota.”

Mitä merkitsisi, jos Ahvenanmaan demilitarisoinnista tulevaisuudessa luovuttaisiin?

”Mielestäni olisi vaarallista ja tyhmää edes spekuloida asialla.”

Entä miten voidaan luottaa siihen, että kaikki maat kunnioittavat Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia? Neutralisointi tarkoittaa, että Ahvenanmaa on mahdollisissa konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella.

Spiliopoulou Åkermark löytää sopivan vertauksen lakimaailmasta.

”Jos ihmiset ajavat punaisia liikennevaloja päin, pitäisikö meidän poistaa liikennelaki? Tässä on sama ajatusmalli. Koko systeemiä ei pidä polttaa vain sen takia, että pelkäämme Putinia.”

”Jos ihmiset ajavat punaisia liikennevaloja päin, pitäisikö meidän poistaa liikennelaki?”

Ahvenanmaan maaneuvos eli maakunnan hallituksen johtaja Veronica Thörnroos sanoo, että nyt eletään vaikeassa ja epätavallisessa maailmantilanteessa. Ahvenanmaalla ei kuitenkaan päätetä siitä, tulevatko Suomen sotilasvoimat saarille vai eivät.

”Me ahvenanmaalaiset emme istu täällä ja sano, voiko armeija tulla vai ei. Me emme päätä siitä. Sen päätöksen voivat tehdä Helsingissä vain Suomen presidentti ja valtioneuvosto niiden tietojen perusteella, mitä he saavat esimerkiksi Puolustusvoimilta ja ulkoministeriöltä”, Thörnroos sanoo vedoten siihen, että puolustus- ja turvallisuuspolitiikka eivät kuulu Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin.

Maaneuvos Veronica Thörnroos ei tuo omaa Nato-kantaansa julkisuuteen. ”Maaneuvoksena minun Nato-käsitykselläni ei ole merkitystä. Minä en ole mukana tekemässä päätöstä.”

Hänen mukaansa on ikävää, jos Manner-Suomessa ajatellaan virheellisesti, että ahvenanmaalaiset vastustavat Puolustusvoimia eivätkä ymmärrä nykytilanteen vakavuutta.

”Ymmärrämme tilanteen vakavuuden erittäin hyvin.”

Samalla Thörnroos tuo esille, ettei presidentiltä tai keskeisiltä ministereiltä ole tullut mitään sellaista lausuntoa, joka kyseenalaistaisi Ahvenanmaan demilitarisoinnin. Thörnroosin mukaan tällä hetkellä ei ole syytä muuttaa sopimusta.

Suomen mahdollinen liittyminen Natoon on puhuttanut Ahvenanmaalla. Kansalaispaneeli Barometernin hiljattain julkaistujen tulosten mukaan 63 prosenttia ahvenanmaalaisista vastaajista kannatti kokonaan tai osittain Suomen Nato-jäsenyyttä.

Omaa Nato-kantaansa Thörnroos ei jaa julkisuuteen. Hänen mukaansa Ahvenanmaalla on päädytty käsitykseen, ettei Suomen liittyminen Natoon vaikuttaisi Ahvenanmaan demilitarisoituun asemaan.

Lehdesniittyalue Ramsholmen on peittynyt kukkaloistoon. Meri liplattaa vieressä. Tällä kauniilla alueella kerrotaan olevan Krimin sodan aikaisia hautoja.

Nyt mutkittelevilla poluilla kulkee ulkoilmasta nauttivia seurueita. Välillä kuuluu lasten naurua tai koiran haukahdus.

Jomalassa asuva Sara Winberg on liikkeellä perheensä kanssa ja suostuu puhumaan Ukrainan sodasta, Natosta ja Ahvenanmaan demilitarisoinnista.

Sara Winberg vietti perheensä kanssa aikaa kukkaloiston keskellä. Hän pitää Venäjän Ukrainassa aloittamaa sotaa kauheana.

”Demilitarisointi merkitsee turvallisuutta ahvenanmaalaiselle yhteiskunnalle”, Winberg sanoo.

Natoon hän suhtautuu myönteisesti.

”Se tuntuu juuri nyt hyvältä asialta sekä Suomelle että Ruotsille.”

Ukrainan sotaa Winberg sen sijaan pitää kauheana ja Venäjän käyttäytymistä huolestuttavana. Hän sanoo, että on vaikea tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Kävelyllä olevalle maarianhaminalaiselle Patrick Johanssonille Ahvenanmaan demilitarisointi tuo mieleen etenkin sen, että ahvenanmaalaiset ovat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta.

Patrick Johansson ei pelkää Venäjää. ”Ei, en ole peloissani.”

Ahvenanmaalaiset voivat kuitenkin halutessaan suorittaa varusmiespalveluksen. Puolustusvoimien mukaan vuosittain muutama ahvenanmaalainen aloittaa palveluksen.

Johansson sanoo, ettei ole erityisen perehtynyt Nato-asioihin.

”Mutta se on selvää, että mitä enemmän maita on yhdessä, sitä vahvempia ne ovat.”

Godbyssä asuvien Christian Hägerin ja Agneta Hägerin mielipiteet Natosta ovat kahtia jakautuneet. He miettivät, että jos Suomi liittyy Natoon, ”jotain” voi ehkä tapahtua nopeammin. Demilitarisointi puolestaan on ollut heidän mielestään erittäin hyvä asia.

Agneta ja Christian Häger katselivat kukkia Ramsholmenissa. He miettivät, mitä Natoon liittyminen voisi tuoda mukanaan.

”Täällä ollaan visusti sitä mieltä, että demilitarisoinnin pitäisi pitää asemansa tässäkin tilanteessa”, kuvailee Ahvenanmaalla asuva Åbo Akademin valtiotieteen emeritusprofessori Göran Djupsund.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan saarilla on hänen mukaansa kuitenkin alettu puhua yhä enemmän ja enemmän demilitarisointiin liittyvistä kysymyksistä.

”Viralliselta taholta tulee aina sama viesti: mikään ei muutu ja demilitarisointi pysyy. Muualla tulee esiin näkemyksiä, joiden mukaan Ahvenanmaan puolustukseen voitaisiin varautua tänä päivänä hieman toisella tavalla.”

Emeritusprofessori Göran Djupsund kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. ”Kun rajan takana on tuollainen naapuri, on syytä olla Naton kannalla.”

Djupsundin mielestä demilitarisointia koskevan sopimuksen tulkintaa voitaisiin venyttää, jos Suomi ja Ahvenanmaa päättäisivät asiasta yhdessä. Hänen mielestään esimerkiksi Merivoimat voisivat käydä useammin Ahvenanmaalla.

Djupsund uskoo, että turvallisuustilanne huolettaa ahvenanmaalaisia.

”Mielipideilmasto on muuttunut. Ihmiset ovat huolestuneempia turvallisuudesta kuin aiemmin. Virallisilta tahoilta kerrotaan, että luotetaan Suomen kykyyn puolustaa Ahvenanmaata. Tämäntyylisiä lausuntoja ei ole kuulunut aiemmin.”

Pelätäänkö Ahvenanmaalla, että jos demilitarisointia lähdetään muuttamaan, myöhemmin voidaan muuttaa myös saarten itsehallintoa ja ruotsin kielen asemaa?

”Se saattaa olla yksi seikka, joka jarruttaa keskustelua.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat