”Kuulee sanottavan, että me ahvenanmaalaiset luistamme vastuusta” – Rauhan saarten demarit ehdottavat keskustelua täysin uudenlaisesta palveluksesta

Maakuntapäivillä oppositiossa istuvan Nina Fellmanin mielestä nuorille voitaisiin opettaa esimerkiksi ensiapua, öljyntorjuntaa ja laivojen evakuointiin liittyviä taitoja.

Ahvenanmaan sosiaalidemokraatteja edustavan Nina Fellmanin mielestä nyt on oikea aika puhua siitä, miten ahvenanmaalaiset voisivat varautua kriiseihin aseettomasti.

11.5. 11:36 | Päivitetty 11.5. 12:12

Ahvenanmaan sosiaalidemokraatit ovat tehneet maakuntapäiville aloitteen siitä, että saarimaakunnassa pitäisi keskustella oman siviilivelvollisuuden tai -koulutuksen järjestämisestä.

Ahvenanmaalaiset ovat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta. Heidän ei tarvitse suorittaa mantereella tuttua varusmies- tai siviilipalvelusta.

Yksi tuoreen aloitteen takana olevista maakuntapäivien sosiaalidemokraattiedustajista on Nina Fellman. Hän on Nya Åland -sanomalehden entinen päätoimittaja, joka siirtyi politiikkaan vuonna 2015. Fellmanin puolue istuu maakuntapäivillä oppositiossa.

Maakuntapäivät on ikään kuin Ahvenanmaan eduskunta, eli se voi säätää lakeja itsehallinnon piiriin kuuluvista asioista.

Ahvenanmaalle pitäisi Fellmanin mielestä luoda täysin oma siviilivelvollisuusjärjestelmä kielipolitiikan, itsehallinnon sekä saarimaakunnan demilitarisoidun aseman takia.

”Nuorille voitaisiin opettaa, miten kriisitilanteissa tehdään yhteistyötä. Koulutukseen voisi sisältyä esimerkiksi sairaanhoitotaitoja, ensiapua, öljyntorjuntaa, sähkökatkoihin varautumista ja laivojen evakuointiin liittyviä taitoja”, Fellman sanoo.

Mitään valmista ideaa koulutuksen sisällöstä aloitteessa ei ole. Tarkoitus on lähinnä tönäistä keskustelu käyntiin. Fellmanin näkemyksen mukaan siviilivelvollisuutta ei pitäisi sitoa sukupuoleen, vaan sen pitäisi koskea kaikkia nuoria. Sopiva kesto voisi Fellmanin mielestä olla kuusi kuukautta.

Ahvenanmaan itsehallintolakiin kirjattiin jo yli sata vuotta sitten, että ahvenanmaalaiset saisivat asevelvollisuuden suorittamisen sijaan palvella luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa.

Tällaista järjestelyä ei kuitenkaan koskaan tehty. Fellmanin käsityksen mukaan palvelukselle ei ole nähty tarvetta. Itsehallintolain mukaan niin kauan, kunnes palvelu luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa on järjestetty, ovat ahvenanmaalaiset vapautettuja asevelvollisuudesta. Vapautus koskee niitä ahvenanmaalaisia, joilla on kotiseutuoikeus tai jotka ovat muuttaneet Ahvenanmaalle alle 12-vuotiaina.

Ahvenanmaalle muuttanut voi hakea kotiseutuoikeutta, kun hän on asunut maakunnassa viisi vuotta, osaa riittävästi ruotsia ja on Suomen kansalainen. Syntymässä kotiseutuoikeuden saa ihminen, jonka jommallakummalla vanhemmalla on kotiseutuoikeus.

Kaikkinensa Ahvenanmaan itsehallintolain asevelvollisuuden suorittamista koskeva pykälä 12 kuuluu tällä hetkellä näin:

Se, jolla on kotiseutuoikeus, saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa.

Palvelusta luotsi- ja majakkalaitoksessa säädetään valtakunnan lailla maakuntapäivien saatua tilaisuuden antaa lausuntonsa asiassa. Palvelusta muussa siviilihallinnossa säädetään valtakunnan lailla, johon maakuntapäivät on antanut suostumuksensa. Kunnes tällainen palvelu on järjestetty, ovat 1 momentissa tarkoitetut maakunnan asukkaat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske sitä, joka 12 vuotta täytettyään on muuttanut maakuntaan.

Fellmanin mielestä nyt on oikea aika puhua siitä, miten ahvenanmaalaiset voisivat varautua kriiseihin aseettomasti. Taustalla vaikuttavat Venäjän Ukrainassa aloittama sota ja Nato-keskustelu.

”Suomessa käytävässä keskustelussa kuulee sanottavan, että me ahvenanmaalaiset tavallaan luistamme vastuusta ja vain istumme täällä rauhan saarilla ja odotamme, että suomalaiset tulevat puolustamaan meitä. Asia ei ole niin.”

Fellmanin mukaan on tärkeää, että ahvenanmaalaiset osoittavat, että turvallisuutta ei luoda vain sotilaallisella puolustuksella.

”Meidän ahvenanmaalaisten on tärkeä kertoa, miten me voimme tehdä Ahvenanmaasta ja Suomesta turvallisemman.”

Fellman ei tarkoita kriisillä pelkästään sotaa. Uhkaa aiheuttavat myös ilmastonmuutos ja mahdolliset ympäristökatastrofit. Talvimyrskyt ovat Fellmanin mukaan yleistyneet saarilla.

”Muutama vuosi sitten Alfrida-myrsky [tunnetaan mantereella Aapeli-myrskynä] katkaisi sähköt suuresta osasta Ahvenanmaata. Joissain paikoissa kesti viikkoja, että sähköt saatiin takaisin.”

Tilanteessa olisi Fellmanin mukaan kaivattu vapaapalokunnan ja Punaisen Ristin kaltaisten toimijoiden lisäksi suurta ja järjestäytynyttä auttajien ryhmää.

edessä on pitkä tie siihen, että ahvenanmaalaiset kenties joskus suorittavat siviilivelvollisuuskoulutuksen. Fellman sanoo suoraan, ettei usko aloitteen menevän läpi maakuntapäivillä, koska sosiaalidemokraatit ovat oppositiossa.

Vaikka keskustelu ottaisikin tuulta alleen, Fellman muistuttaa, että ahvenanmaalaiset eivät lopulta itse päätä siitä, mitä he voivat suorittaa asevelvollisuuden tilalla. Päätös on Suomen hallituksen ja eduskunnan. Fellmanin mukaan keskustelunavauksen on kuitenkin tultava Ahvenanmaalta.

Hän ei osaa arvioida, kuinka nopeasti tai hitaasti prosessi voisi edetä.

”Ehkä kymmenessä vuodessa tapahtuu jotain”, Fellman sanoo.

Huhtikuussa uutisoitiin, että Suomen parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean varapuheenjohtajan, kansanedustaja Joonas Köntän (kesk) mielestä ahvenanmaalaisten asevelvollisuus­kysymyksestä on syytä keskustella muuttuneessa turvallisuustilanteessa.

Könttä korosti, että asiassa pitää toimia hyvässä yhteistyössä Ahvenanmaan itsehallinnon kanssa.

”Köntän esityksestä meillä ei ollut tietoa, mutta useinhan on niin, että kun asia on kypsä, niin monet rupeavat miettimään samoja asioita”, Fellman sanoo.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat