Puolustusvoimat ylensi Mika Hannulan korkeaan arvoon, jota ei reserviläisille normaalisti jaeta – Katso kaikki ylennyksen saajat

Everstiluutnantiksi reservissä ei normaalisti ylennetä ilman työskentelyä Puolustusvoimissa tai puolustushallinnossa.

Mika Hannula sai harvinaisen ylennyksen reservissä.

4.6. 2:00 | Päivitetty 4.6. 6:24

Pitkän uran vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa tehnyt Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula sai harvinaisen ylennyksen. Hänet ylennettiin Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä reserviläisenä everstiluutnantiksi. Virallisesti titteli on everstiluutnantti reservissä.

Everstiluutnantti on maa- ja ilmavoimissa käytettävä esiupseerinarvo. Everstiluutnantin edellä sotilasarvoissa ovat eversti ja kenraalikunnan upseerit. Merivoimissa vastaava sotilasarvo on komentaja.

Naantalilainen Hannula on ollut Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n puheenjohtajana tammikuusta 2020.

Ylennys on harvinainen.

Hannulan lisäksi everstiluutnantiksi reservissä on ilman Puolustusvoimissa tai puolustushallinnossa työskentelyä ylennetty tiettävästi vain MPK:n edellinen puheenjohtaja, turkulainen Tapio Peltomäki vuonna 2017.

”Sotien jälkeen puhtaasti reserviupseerin taustalla ylennettyjä everstiluutnantteja on yksittäisiä, mutta he ovat kaikki työskennelleet puolustushallinnossa”, Hannula taustoittaa.

Puolustusvoimien tiedottaja Henrik Gahmberg vahvistaa ylennyksen olevan ainutlaatuinen.

”Ylennys liittyy sodanajan tehtävään. Lähtökohtana on, että henkilö, joka ylennetään everstiluutnantiksi tai merivoimissa komentajaksi on ollut Puolustusvoimissa palkkatöissä. Yleensä majuri reservissä on korkein arvo, johon voi ylentyä ilman, että on ollut töissä Puolustusvoimilla”, Gahmberg avaa.

Vaikka Hannula tiesi, että yleneminen on teknisesti mahdollista, hän ei osannut odottaa sitä.

”Ylennyksen perusteena on henkilökohtainen osaaminen ja soveltuvuus, mutta ennen kaikkea sodanajan tehtävä. Se, että itse soveltuu niin vaativaan tehtävään, niin totta kai se tuntuu hyvältä.”

Hannula on ollut eri erilaisissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävissä 1990-luvun alusta lähtien, kun hän siirtyi reserviin varusmiespalveluksen jälkeen.

”Suomi on hyvä ja puolustamisen arvoinen maa. Mitä itse on maailmalla kiertänyt työtehtävissä, niin vuosi vuodelta vahvistuu se näkemys, että tästä maasta ja yhteiskunnasta on kerta kaikkiaan syytä pitää huolta. Itse voin olla osa sitä järjestelmää, koen sen arvokkaaksi.”

Hannula kertoo huomanneensa, miten Venäjän helmikuinen hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut suomalaisten asenteisiin.

”Tarvitsemme puolustuskykyä, jotta emme sitä ikinä joutuisi käyttämään. Onhan tämä itsellekin herättävä hetki, vaikka olen tiennyt mihin tätä kykyä Suomessa tarvitaan.”

Tuoreen reservin everstiluutnantin mielestä turvallisuutta ei tule ottaa itsestäänselvyytenä ja hän uskoo, että tämä ymmärretään nyt aiempaa paremmin.

Ukrainan sota on vaikuttanut myös Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n toimintaan. Kurssit täyttyivät parissa viikossa sodan syttymisen jälkeen.

”Sen jälkeen on myyty ei-oota. Koulutuksen kysyntä on räjähtänyt käsiin ja uusia kursseja perustetaan koko ajan. Myös naisten kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on kasvanut erittäin paljon”, Hannula kertoo.

Tavoitteena on kaksinkertaistaa MPK:n koulutuspäivien määrä sataantuhanteen vuodessa. Myös yhdistyksen budjettia on kasvatettu sitä varten.

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ei suoraan vaikuta MPK:n toimintaan. ”Voi olla, että jäsenyys avaa myös MPK:lle mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön koulutuksessa”, Hannula pohtii.

Vuoden 2020 lainmuutoksilla MPK:lta vietiin oikeus käyttää ampumakoulutuksissaan Puolustusvoimien aseita. Tilalle hankitut eteläkorealaiset aseet eivät kestäneet MPK:n ammuntojen määriä.

Lue lisää: Reserviläisten harjoitteluun ostetaan Vietnamin sodan kuuluisaksi tekemä kiväärimalli

Nyt lakeja on uudistettu, jotta MPK saa jälleen järjestää taisteluammuntoja ja käyttää Puolustusvoimien aseita. Hallituksen esityksen mukaan uudet lait on määrä saada voimaan heinäkuussa.

Hannula painottaa muutosten olevan hyvin merkittäviä.

”Nämä rajoitteet ovat olleet hyvin keinotekoisia ja maalaisjärjen vastaisia. Kun kuitenkin olemme puolustusvoimien kumppani, niin onhan se aika päätöntä, että olemme joutuneet ostamaan omia aseita.”

Lakimuutoksia vauhditti Ukrainan tilanne.

”Ukrainan kansan esimerkki siitä, mitä merkitsee koko kansan maanpuolustustahto, on ollut aivan mahtava”, Hannula toteaa.

Kuka?

Mika Hannula

  • Syntynyt: 2.4.1968.

  • Asuinpaikka: Naantali.

  • Perhe: Vaimo ja neljä lasta.

  • Nykyiset työtehtävät: Turun yliopiston vararehtori ja professori, Turun teknologiakampuksen johtaja.

  • Aiemmat työtehtävät: Tampereen teknillisen yliopiston rehtori.

  • Koulutus: Tekniikan tohtori.

  • Kunniamerkit: Muun muassa 2. luokan Vapaudenristi, Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki, Sotilasansiomitali.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat