Turku visioi kuljettavansa risteilymatkustajia robottibusseilla – Nyt haaveilu päättyi tylysti

Turun risteilymatkustajat pääsevät vastedeskin suoraan junasta laivaterminaaliin. Robottibussien ongelmana on tällä hetkellä kehittymätön teknologia ja korkea hinta.

Nykyinen Turun sataman rautatieasema poistuu käytöstä, kun satamaraide siirtyy kulkemaan Iso-Heikkilän kautta. Turun satamasta seilaa myös uusi Viking Glory.

7.6. 14:45

Turun sataman risteily­matkustajat pääsevät myös tulevaisuudessa suoraan kiskoilta laivaterminaaliin. Turun kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina esityksen, jossa satamaraide ohjataan kulkemaan Iso-Heikkilän pohjoispuolelta uuden yhteisterminaalin luokse. Nykyinen satamaraide puretaan.

Vielä viime syyskuussa kaupunki­ympäristö­lautakunta hyväksyi ehdotuksen, jolla tutkittiin nykyisen satamaraiteen lyhentämistä Linnankadulle yli puolen kilometrin päähän tulevasta yhteisterminaalista. Matkustajien kuljettamiseksi asemalta terminaalille ehdotettiin robottibusseja.

Nyt suunnitelmasta lyhentää nykyistä satamaraidetta on luovuttu. Konsultointiyritys Sitowise selvitti Turun kaupungille satamaraiteen linjausta. Eri vaihtoehdoissa satamarata joko pysyi nykyisellä paikallaan, hyödynsi tunneleita, kulki pohjoisen reittiä tai poistui kokonaan.

Parhaaksi sijainniksi valittiin vaihtoehto, jossa ratayhteys saapuu pohjoisesta kiertämällä Iso-Heikkilän. Uusi asema tulee uuden laivaterminaalin välittömään läheisyyteen. Aiemmin vaihtoehtoa ei valittu suunnitelmiin, koska reitin arvioitiin estävän uutta maankäyttöä ja siitä saatavia tuloja sataman pohjoisosassa.

Uusi yhteisterminaali pitäisi olla käytössä vuonna 2026.

Valitun satamaraiteen vaihtoehdon kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa, mutta se ei sisällä muun muassa puhdistamon poistoputken huomiointia, katua satamakentän ja eritasoliittymän välille tai mahdollista siltaa tai siltoja radan yli Ruissalon suuntaan.

Turun kaupungin toiveissa on, että Väylävirasto maksaisi puolet pohjoisen satamaraiteen kustannuksista. Hankkeelle haetaan myös EU:n tukea.

Valittu vaihtoehto lyhentää etäisyyttä asemalta terminaaliin ja poistaa tasoristeyksiä, Väylävirasto perustelee.

”Vaihtoehto parantaa matkaketjuja, esteettömyyttä ja liikenneturvallisuutta”, virasto toteaa.

Selvitetyt tunnelivaihtoehdot olisivat maksaneet 129 ja 187 miljoonaa euroa. Nykyisen satamaraiteen pitäminen ja korjaaminen olisi maksanut kolme miljoonaa euroa.

Väyläviraston mukaan satamaradan suunnittelu- ja rakentamisprosessin kestoksi on arvioitu yhteensä noin viisi vuotta.

Satamaraidetta ei haluta pitää nykyisellä paikallaan, koska se estää Viking Linen käytöstä vapautuvan Linnanniemen alueen hyödyntämisen. Paikalle on suunniteltu uutta historian ja tulevaisuuden museota. Alueen suunnitelma perustuu ratkaisuun, jossa Turun linnan ja Aurajoen välissä ei ole satamaraidetta.

Museohankkeen konsepti on muuttunut vuosien varrella, eikä lopullista investointipäätöstä ole tehty. Museon avautumista on suunniteltu vuodelle 2029.

Lue lisää: Kymmenen vuotta sitten Turussa innostuttiin yhdestä näyttelystä niin paljon, että sitä varten päätettiin perustaa kokonainen museo – Nyt näyttely on tuhottu, mutta museo­hanke vain paisuu

Nykyinen satamaraide estää historian ja tulevaisuuden museon rakentamisen.

Laivamatkustajat pääsevät siis jatkossakin terminaaliin suoraan rautatieasemalta. Turun seudun joukkoliikenteen Fölin kehittämispäällikkö Topias Pihlava myöntää, ettei suunnitelma robottibusseista ollut kovin realistinen.

”Se oli enemmän sellaista visiointia. Ei sitä selvitetty millään tavalla”, Pihlava vastaa.

Kaupungilla ei ollut konkreettista ratkaisua matkustajien kuljettamiseen perille laivaterminaaliin saakka.

Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Kaupunki ei ole kuitenkaan saanut aikaiseksi päätöstä raitiotiestä ja linja-autojen runkolinjauudistusta on lykätty. Robottibussitkaan eivät ole lähiaikojen ratkaisu.

Vielä muutama vuosi sitten Turku suunnitteli robottibusseja Kupittaan ja Ylioppilaskylän väliselle reitille.

”Emme löytäneet silloin yhtään valmistajaa, joka olisi voinut tarjota konkreettista palvelua järkevällä kustannuksella. Sitä suunnitelmaa ei ole sen jälkeen jatkettu”, Pihlava toteaa ja painottaa, ettei kaupungilla ole tällä hetkellä mitään suunnitelmia edes robottibussien reiteistä.

Turun ja Espoon kaupungit sekä Turun seudun joukkoliikenne Föli selvittivät vuonna 2021 robottibussien tulevaisuutta. Sitowisen tekemän selvityksen mukaan vuosikymmenen puolivälissä autonominen ajaminen muun liikenteen seassa on teknisesti mahdollista. Automaattisen joukkoliikenteen vakiintumista saadaan odottaa kuitenkin vuoteen 2040 asti.

Ongelmana on tällä hetkellä niin kehittymätön teknologia kuin niiden korkea hinta.

”Kun teknologiassa tulee harppauksia, olemme valmiita suunnittelemaan lisää”, Pihlava arvioi.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat