Suutarin poika tarpoi yli 250 kilometriä päästäkseen yliopistoon 1800-luvulla – Nyt tutkijat toistavat matkan, mutta huijaavat vähän

Tutkijoiden tarkoituksena on selvittää, mitä tiedon vuoksi ponnistelu todella tarkoitti. Osa matkasta taitetaan kuitenkin autolla.

Tutkija Heli Rantala (vas.) kävelee vanhaa matkareittiä 1800-luvulla yliopistoon tarponeen nuoren miehen jalanjäljissä. Parin päivän ajan mukana on ollut myös tutkija Ulla Ijäs.

16.6. 12:05

Kirjoista pitänyt suutarin poika Anders Johan Sjögren, 19, tarpoi vuonna 1813 viikossa Iitin maalaispitäjästä Turkuun päästääkseen opiskelemaan Turun akatemiaan. Saattajana kulki hänen isänsä.

Matkaa kertyi yli 250 kilometriä.

Vähäinen omaisuus kuljetettiin hevosen vetämissä haudankaivajan kärryissä.

”Sjögrenin isä oli hankkinut matkaa varten hevosen, mutta heillä itsellään ei ollut sopivia kärryjä. Nuori Sjögren etsi kärryjä kotikonnuiltaan, mutta lopulta onnistui saamaan vain haudankaivajan kärryt, joihin ei matkatavaroiden lisäksi mahtunut kahta ihmistä kyytiin. Siksi he kävelivät hevosen vierellä”, kertoo puhelimessa Turun yliopistossa työskentelevä historiantutkija Heli Rantala.

Hän on parhaillaan tien päällä kulkemassa tieteen nimissä samoja reittejä kuin Sjögren yli 200 vuotta sitten. HS tavoitti Rantalan tiistai-iltana Portaan kylästä Hämeen Härkätien varrelta.

”Tässä lähistöllä on ollut kestikievari. Tiedän, että Sjögren on yöpynyt Portaan kohdalla ja käynyt aamulla syömässä kestikievarissa kahdeksan kananmunaa”, Rantala sanoo.

Sjögrenin matkasta tiedetään tarkkoja yksityiskohtia, koska hän kirjoitti innokkaasti päiväkirjaa. Turun-matkasta nuori mies kirjasi muistiin ainakin yöpymispaikat ja ruokailut kestikievareissa.

”Siihen aikaan tapana olivat myös paloviinaryypyt kievareissa”, Rantala sanoo.

Tutkijoiden kävelyrupeaman tarkoituksena on selvittää, mitä tiedon vuoksi ponnistelu oikeasti tarkoitti 1800-luvulla, ja miltä pitkä matkanteko jalkaisin tuntui. Patikka liittyy Sanojen liike ja tiedon paikat – oppineet kirjalliset yhteisöt 1800-luvun alussa -projektiin, jonka johtaja Rantala on. Kyseessä on Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke.

Rantala aloitti patikkamatkan Iitistä maanantaina. Turkuun hänen on tarkoitus saapua perjantaina. Matkan varrella hän saa toisinaan seuraa muista tutkijoista. Tiistaina ja keskiviikkona hänen kanssaan on kulkenut historiantutkija Ulla Ijäs.

Rantala myöntää heti, ettei ole kävellyt kahdessa päivässä Portaaseen. Suurin osa matkasta on taitettu autolla, eli hieman on huijattu. Reilu 250 kilometrin matka voisi onnistua viikossa kokeneelta vaellusharrastajalta, mutta Rantala ei koe itseään sellaiseksi.

Ensimmäisenä päivänä Rantala eteni erilaisilla kulkutavoilla samanpituisen matkan, mikä kesti Sjögreniltä jalkaisin kolme päivää. Matkalla Rantala muun muassa etsi vanhan Viipurintien rippeitä ja päivitti matkan etenemistä sosiaaliseen mediaan. Kävelyä kertyi maanantaina kymmenisen kilometriä.

Tiistaina matkaa kertyi kävellen vajaat 20 kilometriä. Härkätien lähistöltä Lietsasta löytyi pätkä rauniotietä.

”Vanhempi tie meni todennäköisesti siitä. Nykyinen tie on hieman suoristettu versio. Rauniotie oli aika metsittynyt ja kulki vanhan maalaistalomiljöön poikki”, Rantala kuvailee.

Kävelyreitti kiemurteli tiistaina muutenkin metsäisissä maisemissa.

”Syreenit tuoksuivat ja kielot kukkivat. Sjögrenin matkaan verrattuna olosuhteet ovat olleet helpot. Hän kulki matkan lokakuussa”, kertoo kahdeksi päiväksi patikkaan liittynyt tutkija Ijäs.

Hänen mukaansa Sjögren kirjoitti muistiin, että matkalla satoi välillä lunta.

”Kurainen tie ja märät vaatteet. Se on varmasti ollut melkoista raahustamista”, Ijäs sanoo.

Opintojensa myötä Sjögrenistä kehkeytyi kirjoja rakastava kielitieteilijä. Hänen kerrotaan olleen ahkera ja kielellisesti jopa poikkeuksellisen lahjakas opiskelija.

”Siihen aikaan opiskelussa tarvittiin monia kieliä. Esimerkiksi opinnäytteet kirjoitettiin latinaksi. Päiväkirjaa Sjögren kirjoitti ainakin kuudella kiellä”, Rantala kertoo.

Hänen mukaansa Sjögrenin elämäntyö oli hyvin samantapainen kuin kuuluisuuteen nousseen Elias Lönnrotin, joka tunnetaan Kalevalan kokoajana.

”Sjögren ei ole yhtä tunnettu, koska hän teki varsinaisen työuransa Pietarissa Venäjällä. Sieltä käsin hän teki pitkiä tutkimusmatkoja nykyisen Venäjän alueella. Häntä kiinnostivat suomalais-ugrilaiset kielet ja kansat”, Rantala kertoo.

Rantalan johtamassa projektissa tutkitaan Sjögrenin opiskeluaikoja. Selvityksen alla on, miten kirjat ovat liittyneet sen ajan ylioppilaiden elämään.

Rantala ei osaa vielä sanoa, mitä hyötyä Iitistä Turkuun kävelemisestä ja autoilemisesta on tutkimukselle.

”Se tiedetään vasta myöhemmin. Omalta osaltani voin sanoa, että tässä pääsee ihan erilaisella tavalla kiinni aikalaiskokemukseen. Olen lukenut Sjögrenin päiväkirjamerkintöjä ja tiedän, että on äärimmäisen kova veto tulla kävellen Iitistä Turkuun viikossa. Nyt tunnen omissa jäsenissäni sen, miltä tuntuu taivaltaa pidemmän matkaa jalan”, Rantala sanoo.

Reilun 200 vuoden aikana Turun yliopistomaailmassa on tapahtunut paljon. Rantala edustaa eri yliopistoa kuin missä Sjögren opiskeli.

Sjögrenin opiskeluaikaan Turun akatemia oli ainut yliopisto Suomen alueella. Vuoden 1827 Turun palon jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin.

Turun yliopisto puolestaan perustettiin vasta 1900-luvulla.

”Helsingin yliopiston katsotaan jatkavan Turun akatemian perintöä”, Rantala sanoo.

Lue lisää: Ruissalon karpit etsivät uutta kotia – Tilalle 120 kalaa, joilla on Turun yliopiston mukaan viesti

Lue lisää: Opiskelijat pystyivät lukemaan toistensa yksityisiä tietoja Turun yli­opiston järjestelmässä

Lue lisää: ”Tappajaelektroneja” väijyvä Pate ammutaan avaruuteen Elon Muskin raketin mukana – Tällainen on maitopurkin kokoinen suomalaislaite

Lue lisää: HS selvitti, missä on Turun paras paikka asua – Korttelin neliöhinta saa helsinkiläisen haukkomaan henkeään

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat