Turkulais­hotellissa on huomattu suuri muutos suomalaisten aamiais­tavoissa – Näin asiakkaat saadaan syömään vähemmän

Mielikuva suomalaisista noutopöydässä ei enää pidä paikkansa, arvioi turkulaishotellin vuoropäällikkö. Se johtuu sekä asiakkaiden asennemuutoksesta että tavoista, joilla aamiaistarjoilu toteutetaan.

HS Turku kävi seuraamassa loppuunmyydyn turkulaishotellin aamiaisrumbaa keskellä vilkkainta lomakautta.

2.8. 8:47 | Päivitetty 2.8. 9:33

Notkuvat noutopöydät ja kukkuralliset lautaset. Mielikuva suomalaisesta hotelliaamiaisella on vahva: syödään itsensä ähkyn partaalle ja haetaan vielä yksi kierros päälle. Lopulta roskiin päätyy lautaskaupalla ruokaa.

Pitääkö se paikkansa?

Turun Kupittaan Sokos-hotelli on loppuunmyyty, kuten monet muut kaupungin hotellit lomasesongin aikana. Aamiaisella käy 500 ihmistä, ja HS Turku on paikalla vilkkaimpaan aikaan aamuyhdeksältä.

Keittiöpäällikkö Susanna Rousku kertoo, että aamiaisella on tarjolla yli 30 eri ruokalajia, kun mukaan lasketaan pikkuleivätkin. Ruokalajien määrä on kasvanut paljon vuosien aikana, sillä asiakkaat toivovat erityisesti lähi- ja vegaaniruokaa. Rousku ei kuitenkaan usko sen lisänneen ruokahävikkiä.

”Jos olisi suppeampi valikoima, menisi enemmän yhtä vaihtoehtoa. Mutta nyt kun on laaja valikoima, niin otetaan vähän sieltä sun täältä”, hän pohtii.

Vaikka ruokalajien määrä on kasvussa, suomalaisten suosikit ovat pysyneet samoina.

”Eniten menee munakokkelia ja nakkeja, pekonia ja leikkeleitä. Mutta myös hedelmiä”, vuoropäällikkö Eija Sunisto paljastaa.

Eija Sunisto (vas.) ja Susanna Rousku (oik.) kertovat, että yhden kesäpäivän aikana aamiaisella kuluu 16 kiloa nakkeja ja pekonia vielä sitäkin enemmän.

Lomakauden ulkopuolella hotelli palvelee liikematkustajia ja se näkyy heti aamiaisella. Ruokaa kuluu vähemmän ja se syödään nopeasti.

”Osalle teemme valmiiksi aamiaispussit. Työmatkailijoille riittää puuro tai sämpylä ja kahvi”, Sunisto kertoo.

Mutta nyt ollaan keskellä kuuminta kesäsesonkia. Piukkaan täytetty hotelli kuhisee lapsiperheitä, mikä näkyy heti hävikissä. Ero aikaisempiin vuosikymmeniin on kuitenkin suuri myös lapsiperheiden osalta, Rousku huomauttaa.

”Aikoinaan lapsiperheet ottivat todella paljon aamupalaa ja sitä jäi hirveät määrät yli. Nyt kun on puhuttu paljon hävikistä, ihmiset oikeasti ottavat sen verran kuin jaksavat syödä”, Rousku toteaa.

”Mielikuva suomalaisista ja ruokahävikistä tulee ehkä enemmän vuosien takaa ruotsinlaivojen buffetista.”

Suniston mukaan suomalaisten asenteissa on tapahtunut muutos.

”Mielikuva suomalaisista ja ruokahävikistä tulee ehkä enemmän vuosien takaa ruotsinlaivojen buffetista. Ihmiset jättävät täällä todella vähän ruokaa lautaselle. Kun tästäkin katsoo ympärilleen, lautaset näyttävät tyhjiltä.”

Totta se on. Kun henkilökunta kerää lautaset pöydistä, ne ovat lähes järjestäen tyhjiä syömäkelpoisesta ruuasta. Lautasiin kätkeytyy myös yksi hotellin oivalluksista: lautaset ovat kooltaan huomattavan pienet.

Kun lautaselle ei mahdu kerralla paljon ahmittavaa, hävikki vähenee.

Ruokahävikkiä pyritään vähentämään pienemmällä lautaskoolla.

Kupittaalla on kiinnitetty huomiota myös ottimien kokoon. Munakokkelia ei kauhota puurokauhalla.

”Mitä isompi kauha, sitä enemmän otetaan”, Sunisto vertaa.

Sama pätee myös kahvikuppeihin. Isomman kupin saa vain pyydettäessä.

Aluksi käytössä oli vain yksi linjasto, mikä lisäsi hävikin määrää, kun ihmiset hamstrasivat ruokaa pitkien jonojen pelossa. Nyt linjastoja on kaksi.

Hävikkiä yritettiin aiemmin vähentää myös siitä kertovilla kylteillä, mutta siitä ei ollut Suniston mukaan suurta apua.

Keittiöpäällikkö Rouskun mielestä vastuu hävikin vähentämisestä kuuluu niin hotellille kuin sen asiakkaille.

”Pyrimme vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen, mutta lopulta ihminen itse päättää sen, kuinka paljon ruokaa ottaa.”

Tarjoilija Ellinoora Hietaojan mukaan eniten ruokahävikkiä jää lapsiperheiltä.

Tarjoilija Ellinoora Hietaoja kerää astioita pöydistä ensimmäistä kertaa aamuvuorossa, eikä hän ole huomannut aamiaisen aikana suurta ruokahävikkiä.

”Jonkin verran jää puuroa ja jogurttia sekä puoliksi syötyjä leipiä”, Hietaoja kertoo.

Sastamalasta tulleet Jasmiini Toivo ja Ville Mäkinen huomasivat heti hotellin pienet lautaset, mutta se ei häirinnyt lomamatkalaisia.

”Pitää vaan käydä ottamassa useamman kerran. Mutta kaiken aion syödä, se kuuluu hyviin tapoihin”, Mäkinen toteaa.

Tamperelaiset Sami Hieta-aro ja Taina Hieta-aro kertovat kiinnittävänsä huomiota ruokahävikkiin myös lomalla. Tosin Emma-tyttären lautaselle ruokaa jäi, sillä pienen lapsen ruokamieltymyksiä ei aina voi ennustaa.

Hotellin aamiaisella tulee helposti rohmuttua, Hieta-arot myöntävät. Kupittaan hotellin pienten lautasten vaikutus hävikkiin tuli todettua.

”Kun hain leipää, lautaselle ei mahtunut enää munakokkelia. Kun olin syönyt leivän, tajusin että en olisi jaksanutkaan enää munakokkelia. Tämä on hyvä keino vähentää hävikkiä”, Taina Hieta-aro pohtii.

Sami Hieta-aro ja Taina Hieta-aro uskovat, että suomalaiset huomioivat ruokahävikin nykyään entistä paremmin myös lomamatkalla. Emma Hieta-arolle vesimeloni ei tällä kertaa maistunut, mutta muuten perheeltä ei jäänyt ruokaa lautasille.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat