Turkulaismies osti puolella miljoonalla talon, josta löytyi vuoden päästä kosteusvaurio – Joutui itse maksumieheksi oikeudessa

Liki 400-neliöisen omakotitalon ostaja ei pystynyt todistamaan, että kosteusvauriot olivat talossa kaupantekohetkellä. Oikeus määräsi hänet maksamaan yli 50 000 euroa myyjän kuluja.

Omakotitalon myyjä voitti riita-asian, mutta Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on vielä vireillä häntä vastaan petossyyte.

2.9. 14:29 | Päivitetty 2.9. 16:28

Lähes viisi vuotta kestänyt kiista vesivaurioisesta omakotitalosta päättyi ostajan häviöön. Riita-asian häviön myötä ostaja joutuu maksamaan yli 50 000 euroa myyjän oikeudenkäyntikuluja. Turun hovioikeus päätti tiistaina, että käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi eikä jatkokäsittelylupaa myönnetä.

Riidan tekee erikoiseksi se, että Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa on edelleen vireillä petossyyte myyjää vastaan samaisesta kiinteistökaupasta.

Turkulaismies osti omakotitalon tontteineen joulukuussa vuonna 2017 turkulaisesta lähiöstä. Pääosin vuonna 2009 valmistunut 370 neliön kokoinen omakotitalo vaihtoi omistajaa 540 000 eurolla. Kaksikerroksisen talon alempi kerros sijaitsee lähes kokonaan maanpinnan alapuolella.

Kiinteistössä tehtiin kuntotarkastus ennen kauppaa. Raportin mukaan kiinteistön huoltotoimet oli tehty säännöllisesti eikä kiinteistössä oltu tehty merkittäviä korjauksia tai muutoksia. Tarkastaja ei havainnut rakennuksessa minkäänlaisia kosteusvaurioita.

Uusi omistaja ehti asua kodissaan vuoden, kun hän havaitsi alakerran sisäseinien alaosissa vaurioita. Tarkastaja teki kuntokatselmuksen helmikuussa 2019. Hän havaitsi, että alakerran seinissä oli tasoitevaurioita.

Tämän jälkeen ostaja ilmoitti myyjälle, että alakertaan nousee kosteutta. Kun ostaja jutteli naapureiden kanssa, hänelle kävi ilmi, että rakennuksessa oli ollut jo vuonna 2015 vastaavanlainen kosteusongelma. Myyjä oli tehnyt laajoja korjaustoimia kiinteistön salaojiin. Tästä myyjä ei ollut kertonut ostajalle.

Ostaja reklamoi kosteusongelmasta ja ilmoitti vaativansa kaupanpurkua, vahingonkorvausta tai hinnanalennusta.

Ostajan ja myyjän välisen riita-asian käsittely alkoi käräjäoikeudessa loppuvuonna 2019. Kosteusvaurion alkuperän selvittäminen osoittautui erittäin vaikeaksi. Kiinteistöllä tehtiin toistakymmentä tutkimusta reilun kahden vuoden aikana. Alakerrasta löydettiin muun muassa toimenpiderajan ylittävä määrä mikrobikasvustoa eli hometta.

Niin ostaja ja kuin myyjä olivat yhtä mielisiä siitä, että rakennuksen alakerran pohjalaatan päälle on päässyt ajoittain vettä. Sieltä vesi on noussut väliseinien alaosiin.

Aluksi ostaja näkemys oli, että kosteus pääsi kantavan laatan päälle ja rakenteisiin puuttuvan kapillaarikatkoksen sekä liian korkeiden salaojien vuoksi. Ostajan mukaan rakennuksen pohjalaatan alta puuttui maa-aines, joka synnyttää kapillarikatkoksen. Vesi etenee kapillaari-ilmiössä ylöspäin.

Ostajan mukaan vesi nousi myös riittämättömän kuivatusmekanismin vuoksi.

Kun käräjäoikeus kokoontui asian valmisteluistuntoon toukokuussa 2021, ostajan näkemys virhemekanismista täsmentyi. Ulkoseinän ulkopuolelle valuvat vedet eivät valu salaojiin vaan ne pääsevät kulkeutumaan kantavan laatan päälle puutteellisen vedeneristyksen asennuksen vuoksi.

Myyjä oli eri mieltä kosteuden syntyprosessista. Hänen mukaansa vesi pääsi laatan päälle salaojapumpun ajoittaisten toimintahäiriöiden seurauksena tai viemärivesien pumppukaivon tulvimisen johdosta.

Käräjäoikeuden mukaan ostaja ei pystynyt todistamaan, että rakennuksen pohja olisi tehty rakennusteknisesti kelvottomasti. Veden kapillaarinen nousu jäi siis näyttämättä toteen.

Oikeuden mukaan myöskään väite kuivatusjärjestelmän riittämättömyydestä ei pitänyt paikkaansa.

Rakennus sijaitsee savimaalla, ja tontilla liikkuu runsaasti vettä. Rakennuspohjan salaojitus oli kuitenkin tehty asianmukaisesti, ja pumppujärjestelmä kykeni poistamaan salaojavedet kaivosta tehokkaasti.

Tutkimuksissa paljastui, että osa rakennuksen vesieristeestä oli irronnut ja kääntynyt ympäri. Oikeuden mukaan irtoaminen oli kuitenkin paikallinen, eikä vesi päässyt tunkeutumaan eristeiden päälle.

Vaikka rakennuksessa oli todettu kosteusongelma, se ei oikeuden mukaan johtunut suunnittelu- tai rakentamisvirheistä eikä rakentamismääräysten tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Oikeuden mukaan myyjä laiminlöi tiedonantovelvollisuutta, kun myyjä ei kertonut ostajalle kiinteistöllä tehdyistä kosteusongelman korjaustoimista.

Oikeudessa jäi kuitenkin näyttämättä toteen se, että uusi kosteusvahinko olisi johtunut myyjän tiedonantovirheestä. Näin ollen ostaja ei ollut oikeutettu vahingonkorvauksiin kiinteistön virheen vuoksi.

Kun ostaja ei pystynyt todistamaan, että kosteusvahinko oli rakennuksessa jo kaupantekohetkellä, oikeus hylkäsi ostajan kanteen.

Oikeus määräsi ostajan maksamaan myyjän oikeudenkäyntikuluja yli 50 000 eurolla. Määrä on poikkeuksellisen suuri, sillä kiinteistölle oli tehty pitkän prosessin aikana lukuisia tutkimuksia, jotka lisäsivät merkittävästi myyjän avustajan työmäärää.

Vaikka riidasta saatiin jo päätös hovioikeudesta, asiaa puidaan edelleen. Ostaja nimittäin teki jo toukokuussa 2019 tutkintailmoituksen poliisille. Ostajan mukaan myyjä oli salannut kiinteistöön liittyvät vakavat kosteusongelmat.

Aluesyyttäjä nosti myyjää vastaan syytteen petoksesta seuraavana vuonna. Tämä erillinen rikosasia on edelleen vireillä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat