Saaristomeri tekee kuolemaa, mutta viljelijöiden parissa kytee hiljainen kapina: ”Pitäkää tunkkinne, moni ajattelee”

Hallitus yrittää ratkaista Itämeren rehevöitymistä tarjoamalla viljelijöille ilmaista peltojen kipsikäsittelyä. Se olisi elintärkeää etenkin kuolevalla Saaristomerellä, mutta juuri Varsinais-Suomen viljelijät haraavat eniten vastaan. Muualla kipsille olisi enemmän ottajia kuin sitä voidaan tarjota.

Viljami Hedeström levittää kipsiä varsinaissuomalaisille pelloille. Kipsikäsittely estää ravinteita valumasta veteen ja vähentää sitä kautta Itämeren rehevöitymistä.

7.9. 8:50 | Päivitetty 7.9. 10:15

”Olen itse maanviljelijän poika. Mutta meidän isä ei kyllä ottaisi tätä omalle pellolleen”, Viljami Hedenström sanoo, vääntää rattia ja neliakselinen kuorma-auto kääntyy ketterästi uudelle peltouralle. Sen perästä sinkoaa valkoista kipsijauhetta vastapuidulle vehnäpellolle.

”En tiedä miksi,” Hedenström lisää ja tulee tiivistäneeksi suomalaisen vesistönsuojelun polttavimman ongelman.

Juuri parhaillaan ympäri Suomea levitetään valtion kustannuksella kipsiä vastapuiduille pelloille. Sillä kipsi on kätevä aine. Se sitoo ravinteita itseensä ja estää niitä valumasta sateiden mukana ojiin ja sitä myöden jokiin ja lopulta mereen. Juuri ravinnevalumat, pääasiassa typpi ja fosfori, aiheuttavat meren rehevöitymistä ja saavat sen voimaan huonosti.

Erityisen paha tilanne on Saaristomerellä. Matala merialue on Suomen viimeinen kohde Itämeren suojelukomissio Helcomin Hot Spot -listalla. Siihen on koottu Itämeren alueen pahimpia ongelmakohtia.

Kipsi pölisee pellolle. Osa viljelijöistä epäilee, että se voi heikentää maan ominaisuuksia. Ely-keskuksen projektipäällikön mukaan kipsiä on käytetty sadon parantamiseen satoja vuosia Euroopassa.

Lue lisää: Yksi paikka Suomessa yltää Itämeren saastepesäkkeiden mustalle listalle ja siitä piti päästä jo eroon – ”Totuus taitaa olla, että siihen ei päästä”

Reilu vuosi sitten Suomen hallitus otti tavoitteekseen poistaa Saaristomeren Helcomin listalta vuoteen 2027 mennessä. Saaristomeri-ohjelma nojaa pitkälti kipsinlevitykseen. Se on arvioitu kaikkein tehokkaimmaksi yksittäiseksi suojelutoimenpiteeksi, joka suojeluohjelmassa on keksitty.

Sen vuoksi valtio on nyt useamman vuoden ajan tarjonnut viljelijöille Varsinais-Suomessa peltojen ilmaista kipsikäsittelyä. Viljelijän tarvitsee vain ilmoittautua mukaan ohjelmaan. Valtion tilaama urakoitsija tuo kipsikasan pellon reunaan ja levittää sen pellolle kun viljat on puitu.

Tätä hommaa tekee myös Viljami Hedenström, joka työskentelee naantalilaisessa kuljetusliikkeessä. Mutta Hedenström sanoo panneensa merkille, että tänä vuonna keikkoja on ollut vähemmän kuin viime vuonna.

Varsinais-Suomen ely-keskuksessa Kipsi-hankkeesta vastaava projektipäällikkö Minna Kolari vahvistaa havainnon.

Varsinais-Suomessa on tänä vuonna haettu kipsikäsittelyä noin 6 200 hehtaarille. Se on parituhatta hehtaaria vähemmän kuin kahtena aiempana vuonna on saatu käsiteltyä. Määrärahoja olisi kahdeksan miljoonaa euroa, mutta näillä näkymin siitä kuluu vain noin 2,5 miljoonaa.

Kaikkiaan Saaristomeren valuma-alueella olisi kipsikäsittelyyn sopivaa viljelyalaa yhteensä 150 000 hehtaaria. Tällä menolla Saaristomeri ei pelastu.

Naantalilainen kuljetusyritys osti kipsin levitykseen erikoisvalmisteisen kuorma-auton Tsekistä. Nyt Varsinais-Suomessa voidaan sekä lastata että levittää kipsi samalla kertaa.

Kolarin mukaan iso ongelma on viljelijöiden asenteessa.

”Viljelijät ajattelevat talouden kannalta: onko tästä minulle hyötyä juuri tässä hetkessä?”

”Viime vuonna Varsinais-Suomessa menetettiin käytännössä koko syysviljan sato talven takia. Moni viljelijä oli varmaan keväällä vähän siipi maassa ja ajatteli, että pitäkää tunkkinne”, Kolari miettii.

Kipsi ajetaan pellolle syksyllä, mutta haku ohjelmaan tehdään keväällä. Tänä vuonna haun avaaminen viivästyi kesän alkuun. Kolari myöntää, että se saattoi vähentää intoa, sillä viljelijät olivat jo lyöneet tulevan kauden suunnitelmansa lukkoon keväällä. Tänä vuonna haku ohjelmaan aiotaan avata jo talvikaudella, Kolari lupaa.

Tänä vuonna kipsiohjelmaa laajennettiin ensimmäistä kertaa myös Varsinais-Suomen ulkopuolelle. Osoittautui, että asenteet muulla Suomessa ovat tyystin erilaisia. Muualla viljelijät olivat niin innoissaan, että ohjelman hakusivusto meni nurin liian suuren kävijämäärän vuoksi.

Kolari kertoo, että Varsinais-Suomen ulkopuolelle haettiin kipsikäsittelyä yhteensä 33 000 hehtaarille. Enempää ei voitu ottaa, koska EU:n vihreän siirtymän tukipaketista saadut 15 miljoonaa euroa loppuvat kesken.

”Nyt on keskusteltu siitä, voisiko Varsinais-Suomessa käyttämättä jääneitä rahoja siirtää muualle Suomeen”, Kolari toteaa.

Pekka Myllymäki kokee, että vesistönsuojelu on jokaisen velvollisuus.

Kolari kehuu, että muualla Suomessa on paljon ”kehittyviä tiloja”, jotka haluavat satsata tulevaisuuteen.

”He näkevät, että kipsillä on maan rakennetta korjaavia ominaisuuksia.”

Niin uskoo myös mynämäkeläinen Pekka Myllymäki, jonka pellolle Viljami Hedenströmin kuormuri parhaillaan syytää kipsijauhetta. Hän on mukana kipsihankkeessa toista vuotta.

”Minä luotan tiedeyhteisön havaintoihin, että tämä on maan pintarakenteelle hyväksi ja sitoo ravinteita maahan. Jos tutkijat ovat näin todenneet, ei minulla ole mitään syytä olla uskomatta”, Myllymäki sanoo pellon laidalla.

Moni viljelijä on kuitenkin epäilevällä kannalla.

”Viljelijät seuraavat esimerkiksi maan kalsiumin ja magnesiumin suhdetta. Kipsin myötä ravinnesuhteet voivat mennä väärään suuntaan”, selittää MTK:n Varsinais-Suomen aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu.

Kyse on monimutkaisesta kemiasta, jossa osatekijöitä ovat ainakin ravinneaineet, maan rakenne ja ph-arvo. Launto-Tiutun mukaan kipsikäsittelystä ei ole vielä riittävästi pitkäaikaista tutkimustietoa. Käsittely pitää esimerkiksi uusia viiden vuoden välein, mutta kukaan ei vielä tiedä, onko kipsin uusintalevityksellä jotain yllättäviä vaikutuksia peltomaahan.

Lisäksi kipsikäsittely osuu syksyllä ajankohtaan, jolloin viljelijöillä on muutenkin kiirettä.

”Moni ei halua ylimääräistä hässäkkää, kun on muutenkin pinna kireällä.”

Launto-Tiuttu korostaa, että myös MTK suosittelee kipsikäsittelyä. Hänen mukaansa Varsinais-Suomessa moni viljelijä ottaisi mieluummin pellolleen ravinnekalkkia. Sillä on samanlaisia ravinteita sitovia hyötyjä kuin kipsillä. Samalla se toimisi myös kalkitusaineena.

Kalkkia valtio ei kuitenkaan tarjoa ilmaiseksi. Tämä johtuu muun muassa EU-byrokratiasta. Kalkin katsotaan parantavan satoa liian tehokkaasti, mikä voisi antaa epäreilua kilpailuetua.

Toisaalta myös kipsi lisää satoa. Ely-keskuksen Kolari kertoo, että esimerkiksi perunatilalliset kokevat saavansa siitä hyötyä.

”Kaikki Pohjanmaan isot perunatilat ilmoittautuivat heti mukaan.”

Hän myöntää, että järjestely on monimutkaisen, sekä poliittisen että byrokraattisen koneiston tuotos.

”Mitään haittaa siitä ei ole raportoitu. Jostain syystä viljelijät ovat ekstravarovaisia”, Kolari sanoo kipsikäsittelystä.

”Viljelijät kuuntelevat toisiaan ja jakavat kokemuksiaan. Kaikkialle kipsi ei vaan sovellu”, Launto-Tiuttu sanoo.

”Minulla on tuossa viime vuonna kipsillä käsitelty juurikaspelto. Ja vaikka varsinaissuomalainen ei yleensä kehu mitään, niin ei paskemman näköinen pelto tällä hetkellä”, sanoo Pekka Myllymäki.

Myllymäen mukaan viljelijöillä on erilaisia uskomuksia kipsin suhteen. Esimerkiksi osa perunanviljelijöistä kertoo, että kipsi vähentää perunoiden rupisuutta.

Haluatko lukea lisää uutisia Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Lue lisää: Maria Ohisalo havahtui, kun Jenni Haukiota ei voitu heittää mereen – ”Tämä kesä on ollut traaginen esimerkki”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat