Valikoidulle joukolle soitettiin arkipäiväiseltä vaikuttavia ääniä – Tutkimus avaa aivan uuden näkökulman meluun

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan esimerkiksi toimistoissa ja kotioloissa kuuluvaa meluhaittaa ei pitäisi arvioida pelkästään desibelien avulla.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi toimistoissa ja kotioloissa kuuluvaa meluhaittaa ei pitäisi arvioida pelkästään äänenvoimakkuudesta kertovien desibelien avulla.

11.9. 17:58

Nykysäännökset eivät suojele ihmisiä melulta riittävästi. Asia käy ilmi Turun yliopiston tohtorikoulutettava David Olivan tekemästä väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi toimistoissa ja kotioloissa kuuluvaa meluhaittaa ei pitäisi arvioida pelkästään äänenvoimakkuudesta kertovien desibelien avulla. Huomioon pitäisi ottaa myös se, kuinka häiritseviä äänet ovat. Häiritsevyyteen voivat vaikuttaa esimerkiksi äänentaajuus ja muut äänen fyysiset ominaisuudet.

”Melusäännöksiä pitäisi uudistaa, jotta ne suojelevat ihmisiä paremmin melun terveysvaikutuksilta”, Oliva sanoo.

Terveysvaikutukset ovat Olivan mukaan muutakin kuin kovien äänten aiheuttamia kuulovauriota. Hiljainen ja häiritsevä meteli voi esimerkiksi aiheuttaa stressiä tai unettomuutta ja vaikuttaa elämänlaatuun.

Tutkimuksessa tarkasteltiin äänenvoimakkuudeltaan noin 30–50 desibelin ääniä, kuten asuntoihin ulkoa kantautuvaa liikenteen melua tai naapuriasunnosta kuuluvaa musiikkia tai vauvanitkua.

David Oliva

Oliva oli osa tutkimus­ryhmää, joka teki laboratoriossa erilaisia kuuntelukokeita. Koehenkilöitä pyydettiin arvioimaan eri äänten häiritsevyyttä asteikoilla nollasta kymmeneen.

”Ideana oli löytää eroja eri äänien välillä. Kävi ilmi, että häiritsevyys ei korreloi äänekkyyden kanssa. Kahdella eri äänellä voi olla samat desibelit, mutta ne voivat aiheuttaa erilaisia häiritsevyyden kokemuksia”, Oliva kertoo.

Koehenkilöt laitettiin kuuntelemaan esimerkiksi erilaisia toimistoissa kuuluvia ilmanvaihtojärjestelmän ääniä.

”Tarkoituksena oli selvittää, millaiset äänet ovat häiritseviä ja millaiset ilmanvaihtojärjestelmien äänet voivat peittää alleen ihmisten puheääniä tuottamatta lisähäiriötä”, Oliva kertoo

Hänen mukaansa avotoimistoissa häiritsevin ääni on nimenomaan puheääni.

Kuuntelukokeissa tutkittiin myös asumismelua ja erilaisten kodinkoneiden pitämiä ääniä. Ihmisten kokemukset häiritsevyydestä ovat henkilökohtaisia, eikä tarkoituksena ollut Olivan mukaan löytää häiritsevintä ääntä.

”Jos ihminen ei voi sietää koiria, hän voi pitää haukuntaa häiritsevänä, kun taas koirista pitävä voi sietää haukuntaa paremmin.”

Oleellista Olivan mukaan on, miten eritaajuuksinen äänienergia siirtyy esimerkiksi naapuriasunnosta toiseen tai ulkoa sisälle. Seinien laatuluokitusjärjestelmää parantaisi Olivan mukaan se, jos äänten häiritsevät taajuudet otettaisiin huomioon nykyistä paremmin.

Myös kodinkoneiden äänet voivat häiritä ihmisiä.

”Esimerkiksi joistakin jääkaapeista voi huminan lisäksi kuulua vihellyksenkaltainen ääni. Kyse on kapeakaistaisesta äänestä.”

Olivan mukaan tällainen viheltävä 40 desibelin kodinkone voi olla häiritsevyydeltään samaa luokkaa kuin 50 desibelin kodinkone.

”Tutkimustuloksen mukaan kapeakaistaisuutta ei oteta asianmukaisesti huomioon nykyisissä standardeissa ja meluohjeissa”, Oliva sanoo.

David Oliva esittää väitöskirjansa ”Subjective Listening Experiments for Annoyance Investigation” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16. syyskuuta 2022 kello 12.

Haluatko lukea lisää uutisia Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Lue lisää: Kadoksissa ollut aarre putkahti esiin: Ainutlaatuiset värikuvat näyttävät Suomen sodassa miehittämää Itä-Karjalaa

Lue lisää: Suomalaistutkija pääsi mukaan kehittämään työkalua sarjamurhaajien jahtaamiseen – Tällainen on ”psykologinen sormenjälki”, josta voisi olla apua Suomessakin

Lue lisää: Yllättävä vitutustutkimus aiheutti vastausten vyöryn netissä – ”Jos Putin unohdetaan, eniten ihmisiä tuntuvat vituttavan toiset ihmiset”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat