Turkulainen taloyhtiö joutui pakotelimboon, eikä apua heru – Näin ulkoministeriö selittää tilannetta

Turkulainen taloyhtiö ei saanut lainaa, koska talossa asuu Venäjän pääkonsuli. Ulkoministeriöstä ei herunut poikkeuslupaa. HS kysyi ulkoministeriöstä, mistä oikein on kyse.

Venäjän pääkonsulaatin residenssi sijaitsee turkulaisessa arvotalossa. Konsulaatin asema on viime päivinä herättänyt runsasta keskustelua.

13.10. 8:45

Venäjän vastaisten pakotteiden tulkinta on osoittautunut haastavaksi jopa ulkoministeriön virkamiehille. Ministeriössä näyttää vallitsevan epätietoisuutta siitä, milloin pakotteita tulee soveltaa ja milloin ei.

HS kertoi torstaina turkulaisen taloyhtiön remonttiongelmasta. Yhtiön suunnittelema hissiremontti uhkaa törmätä siihen, että Venäjän valtio omistaa talosta yhden huoneiston. Yhtiön isännöitsijä Petteri Sihvonen kertoi jutussa, että pankki on tämän vuoksi kieltäytynyt antamasta taloyhtiölle lainaa. Pankki ilmoitti, ettei se voi EU:n pakotteiden vuoksi luotottaa yhtiötä, jossa Venäjä on yhtenä osakkaana.

Lue lisää: Venäjä peri ”sotasaaliina” saadun asunnon turkulaisesta kerrostalosta – Nyt pakotteet iskevät naapureihin

Pankin ratkaisun jälkeen Sihvonen pyysi neuvoa Finanssivalvonnalta, joka kehotti kääntymään ulkoministeriön puoleen. Ministeriö voi myöntää poikkeuslupia pakotteiden soveltamisessa.

Ulkoministeriöstä Sihvoselle kuitenkin viestitettiin, että tässä tapauksessa poikkeusluvan ehdot eivät näyttäisi täyttyvän. HS on nähnyt taloyhtiön ja ministeriön välisen kirjeenvaihdon.

Sihvonen kritisoi HS:n jutussa ulkoministeriön toimintaa, sillä taloyhtiö ei saanut asiassaan varsinaista päätöstä vaan epämääräisen kannanoton.

Isännöitsijä Petteri Sihvonen on taistellut kesästä lähtien edustamansa taloyhtiön lainan puolesta.

HS pyysi asiaan kommenttia ulkoministeriöstä samalta virkamieheltä, jonka kanssa Sihvonen oli asioinut. Tällä kertaa viesti oli käytännössä päinvastainen.

Lainsäädäntösihteeri Mikael Ruotsi vastasi kysymyksiin sähköpostitse. Hänen mukaansa Venäjän konsulaatti ei ole EU:n pakotejärjestelmän kohteena.

”Ei siinä mielessä näytä siltä, että EU:n asettamat pakotteet estäisivät tämän lainan myöntämisen”, Ruotsi linjaa.

Hän korostaa, että ministeriö ei voi julkisesti kommentoida yksittäistapausta. Käytännössä turkulaisella taloyhtiöllä on ulkoministeriön näkemyksen perusteella kaksi vaihtoehtoa.

Ruotsi kehottaa taloyhtiötä ensisijaisesti neuvottelemaan lainasta uudelleen pankin kanssa.

”Emme voi kommentoida tätä yksittäistapausta, mutta yleisellä tasolla voidaan todeta, että jos esimerkiksi lainanantajataho on jostakin liiketoiminnallisesta syystä kieltäytynyt lainan antamisesta, tulee neuvotteluja jatkaa ensisijaisesti tämän tahon kanssa.”

Toinen vaihtoehto on kinkkisempi: EU-lainsäädännön muuttaminen.

”Jos taas EU:n pakoteasetuksissa on tapaukseen soveltuva poikkeusperuste, asiassa voi UM:ltä hakea poikkeuslupaa. Jos puolestaan on kyse EU:n pakoteasetusten tahattomista vaikutuksista, joihin on tarpeen puuttua lainsäädäntöä muuttamalla, tämä edellyttäisi asetuksen muuttamista EU-tasolla.”

Lainsäädäntösihteeri Ruotsi kertoo, että Venäjän vastaiset pakotteet ovat aiheuttaneet varsinaisen kysymystulvan ministeriöön. Ruotsin mukaan ministeriö on helmikuun jälkeen vastannut satoihin yritysten ja kansalaisten yhteydenottoihin.

Myös poikkeuslupia on tehty.

”UM on myöntänyt poikkeuslupia esimerkiksi oikeudellisten palveluihin liittyvien palkkioiden maksamiseen ja pakotelistattujen perustarpeiden tyydyttämiseksi”, Ruotsi kirjoittaa.

Haluatko lukea lisää uutisia Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat