Aurajokeen tulossa lämmitetty uima-allas – Hankkeen taustalla Imagen perustaja ja Markus Selin

Turussa on vuosien ajan riidelty Aurajoelle suunnitellusta kulttuurijokilautasta. Hanketta suunnittelee Helsingin Allas Sea Poolista tuttu yritys. Se aikoo lähivuosina rakentaa kymmeniä samanlaisia lauttoja ympäri Eurooppaa. Valtuusto kokoontuu tänään päättämään lautan kohtalosta.

Havainnekuva tulevasta kulttuurijokilautasta. Kriitikoiden mielestä lautta on liian suuri Aurajokeen. Toisaalta lautta lisäisi uintimahdollisuuksia ja kulttuuritarjontaa Turun keskustan alueella.

14.11. 8:43 | Päivitetty 14.11. 9:13

”Joen arvokas ilme tuhoutuisi”, ”muualta kopioitua”, ”aiheuttaa meluhaittaa”...

Turun kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina päättämään Aurajokeen suunnitellusta tapahtuma- ja ravintolalautasta. Hanke on herättänyt Turussa riitaa ja intohimoja jo vuosien ajan. Yllä mainitut sitaatit ovat otteita hankkeen kaavasta tehdyistä muistutuksista.

Turun kaupunkiympäristölautakunta ehti jo kertaalleen kaataa hankkeen, mutta kaupunginhallitus käveli lautakunnan yli ja herätti projektin takaisin henkiin. Nyt valtuustolle esitetään, että lauttaa varten tehty kaavamuutos hyväksytään.

Kyse on kulttuurijokilauttana tunnetusta projektista, jota ajaa Helsingin Allas Sea Poolista tunnettu Nordic Urban Oy. Turkuun on tarkoitus rakentaa 120 metriä pitkä ja 20 metriä leveä jokilautta, joka pitää sisällään uima-altaita, ravintolan ja tapahtuma-areenan.

Jokilautta sijoittuisi Aurajoen alajuoksulle Turun keskustaan, Wäinö Aaltosen museon eteen. Hanketta ovat vastustaneet etenkin lähiseudun asukkaat. Kaavasta jätettyjen muistutusten mukaan suurikokoinen lautta pilaisi Aurajoen arvokkaan kulttuurimaiseman, veisi liikaa tilaa joesta ja aiheuttaisi meluhaittoja naapurustolle.

Lisäksi huolta ovat herättäneet jo valmiiksi ahtaan jokirannan liikennejärjestelyt. Lähes jokilautan viereen rakentuu lähivuosina Turun uusi Musiikkitalo. Sen myötä muutaman sadan metrin alueelle syntyy merkittävä kulttuurikeskittymä, johon kuuluu musiikkitalon ja kulttuurilautan lisäksi museo ja kaupunginteatteri.

Jokilautan vastustajat pelkäävät, että kulttuuririentojen kävijät ruuhkauttavat jokirannan liikenteen. Toiset pelkäävät, että autoliikenne vie elintilan pyöräilijöiltä ja jalankulkijoilta. Toiset ovat huolissaan siitä, että parkkipaikat eivät riitä.

Kulttuurijokilautasta on taitettu peistä vuodesta 2018 lähtien, jolloin kaupunki järjesti hankkeesta ideakilpailun. Sen voitti Nordic Urban Kaarna-nimisellä ehdotuksellaan. Viime kesänä paljastui, että Aurajoen penger on tiedettyä huonommassa kunnossa. Jos jokilauttahanke hyväksytään, kaupungin pitää laaja remontti rantalaituriin Myllysillan ja Teatterisillan välillä. Tämän remontin kustannuksia puidaan vasta myöhemmin.

Kulttuurijokilautan paikka on Wäinö Aaltosen museon edessä, Myllysillan kupeessa.

Vuosien kaavakiistelyn alle on jäänyt keskustelu itse hankkeesta ja sen toteuttajasta. Todellisuudessa Turun parhaille paikoille ollaan rakentamassa konseptia, jolle löytyy vain vähän vertailukohtia. Nordic Urban tunnettiin aiemmin nimellä Töölö Urban ja sillä on toistaiseksi kokemusta ainoastaan Helsingin Allas Sea Poolin pyörittämisestä.

Sen sijaan suunnitelmia Nordic Urbanilla on valtavasti. Yhtiön toimitusjohtaja Raoul Grünstein kertoo, että yritys suunnittelee vastaavia allashankkeita peräti 24 kaupunkiin ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Kaukaisin projekti on kelluva uima-allas New Yorkissa.

”Näistä 24:stä projektista neljä on toistaiseksi varmistunut siten, että kaupunki on antanut jonkinlaisen luvan”, Grünstein kertoo.

Turun lisäksi tällaisia paikkoja ovat Espoo, Oulu ja Tukholma.

”Seuraavat puoli tusinaa kaupunkia varmistuvat todennäköisesti puolen vuoden sisällä”, Grünstein sanoo.

Niiden joukossa hän luettelee Tallinnan, Göteborgin sekä Cardiffin Walesissa ja Antwerpenin Belgiassa.

Helsingin Allas Sea Pool on aikanaan rakennettu väliaikaisella luvalla osittain siirrettäväksi. Uusissa hankkeissa vuokrasopimukset ovat pidempiä, joten lauttojakin suunnitellaan pysyvämmiksi.

Raoul Grünstein kaavailee kylpylöiden verkostoa ympäri Eurooppaa.

Grünsteinin mukaan kelluvat kylpylä- ja tapahtumalautat edustavat Euroopassa uutta kaupunkikulttuurin trendiä.

”Me olemme osa tällaista Reclaiming The Waterfront -liikettä.”

Sen voisi suomentaa ytimekkäästi termillä Rannat takaisin.

”Ympäri Eurooppaa teollisuus ja laivaliikenne ovat siirtymässä kauemmas kaupunkien keskustoista ja monet ruohonjuuritoimijat ideoivat tapoja palauttaa ranta-alueet takaisin kaupunkilaisten käyttöön.”

”Me haluamme tehdä sen tavalla, joka on oikeasti toteutuskelpoinen.”

Grünstein pitää itse erityisen tärkeänä sitä, että veden äärellä pääsee oikeasti uimaan. Turun jokilautalle on tulossa 25 metrin allas, joka on auki ympäri vuoden.

Samppalinnan maauimala sijaitsee Samppalinnanmäellä lähellä kulttuurijokilautan paikkaa. Osa kaupunkilaisista pitää uimalauttaa sen vuoksi turhana.

Grünsteinin mukaan Nordic Urban on kaikkien allashankkeiden emoyhtiö, mutta jokainen projekti toimii omana yrityksenään. Turun kulttuurijokilautan yritystä ei ole vielä perustettu.

Grünsteinin yritysten toimintamalli on suhteellisen kevyt. Se selittää myös sitä, miksi emoyhtiön tase oli viime vuonna vain noin kymmenen miljoonaa euroa. Vapaata omaa pääomaa yhtiöllä oli reilu miljoona euroa. Merkittävä osa taseesta koostui pankkilainoista.

Grünsteinin mukaan Nordic Urban vastaa hankkeidensa ideoinnista ja kehittämisestä. Kun luvat ovat kunnossa, yritys myy projektin kiinteistösijoittajalle.

Valmiin kiinteistön se vuokraa takaisin itselleen. Ravintolatoiminta vuokrataan edelleen ulkopuoliselle yrittäjälle. Itse allasyhtiö jää tapahtumien ja uimalatoiminnan operaattoriksi.

Grünstein kertoo, että Nordic Urban on jo käynyt keskusteluja Turun altaan rakennuttamisesta. Hän arvioi rakennuskustannuksiksi 7–9 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Nordic Urbanilla on hankkeilleen pääasiassa kiinteistörahastoilta alustavia sitoumuksia noin 100 miljoonan euron edestä.

Kulttuurijokilautan aikataulun suhteen Grünstein varoo vielä sanojaan.

”Olen sen verran saanut kokemusta näistä projekteista, että avajaispäivää on vaikea sanoa.”

”Jos ja kun kaavamuutos menee läpi, siirrymme rakennuslupavaiheeseen. Se on ensi vuoden asia.”

Hän kuitenkin varoittaa, että nykyisten korkoheilahtelujen vuoksi rakennuslainojen kanssa on syytä odotella markkinoiden rauhoittumista.

Haluatko lukea lisää uutisia Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat