Komposti pitää rekisteröidä kiireellä: sääntö-Suomi vaatii kotiin ”jätehuolto­vastaavan”

Kotitalouksien pitää ilmoittaa vuoden loppuun mennessä kompostinsa jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksia on kuitenkin tehty vain vähän.

Jätehuoltoviranomaiset odottavat kotitalouksilta komposti-ilmoituksia. Toistaiseksi on ollut hiljaista. Kuvassa pientalon lämpökompostori.

24.11. 8:44 | Päivitetty 24.11. 9:23

Vain ani harva kotitalous on ilmoittanut kompostinsa tulevaan kunnalliseen kompostirekisteriin. Turun jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen arvioi, että Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnalle on saapunut vasta joitain satoja ilmoituksia.

Jokaisen alueellisen jätehuoltoviranomaisen on pidettävä ensi vuoden alusta lähtien rekisteriä kotitalouksien komposteista. Kansalaisia on pyydetty ilmoittamaan komposteistaan vuoden loppuun mennessä.

”Ilman muuta määrä on aika vähäinen. Ainakin itse kun katson ikkunasta ulos, niin vähän joka pihalla komposti näyttää olevan”, haja-asutusalueella asuva Suhonen kertoo.

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta julkaisi perjantaina tiedotteen, jossa se muistutti kotitalouksia ilmoitusvelvollisuudesta ja määräajan lähestymisestä.

Ilmoitusvelvollisuus koskee vain ruoanlaitossa syntyvän biojätteen kompostointia.

Niin sanottu jäteasetus on herättänyt julkisuudessa keskustelua jo aiemmin. Osa kunnista on jo tehnyt kompostitarkastuksia, joissa viranomaiset käyvät kompostinkäyttäjien pihoilla tutkimassa, ovatko kompostit ilmoitetun mukaisia. Suhosen mukaan tällaisia ratsioita Lounais-Suomen alueella ei ole suunnitelmissa.

Ilmoitusvelvollisuus on myös aiheuttanut ihmettelyä, sillä kompostin hankkiminen on kotitalouksille vapaaehtoista.

Suhonen myöntää, että Suomeen tuskin saadaan ihan lähiaikoina kovin kattavaa kompostirekisteriä.

Ongelma on siinä, että ilmoituspakkoa on vaikea perustella yksittäiselle kansalaiselle.

”Kompostoivan ihmisen näkökulmasta voi olla vaikea nähdä juuri ilmoittajalle itselleen koituvaa hyötyä siitä ilmoituksen tekemisestä”, Suhonen myöntää.

Suomessa halutaan tehostaa jätteiden kierrättämistä, mutta tähän vapaaehtoisesti pyrkiviä kotitalouksia kuormitetaan ylimääräisellä byrokratialla. Ilmoitusvelvollisuuden taustalla on jätelaki ja EU-direktiivi.

”Tavoitteena on, että kompostoitava biojäte voidaan huomioida kierrätysasteen laskennassa”, Suhonen selittää.

Eli viranomainen saa kuin silmänkääntötempulla kierrätysasteen näyttämään tilastoissa paremmalta, vaikka kierrätys ei oikeassa maailmassa lisäänny.

Käytännössä tieto komposteista tarvitaan, jotta tilastointi helpottuisi. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä ei kuitenkaan tällä hetkellä rangaista.

Suhonen muistuttaa, että ilmoitusvelvollisuus koskee ainoastaan ruoanvalmistuksessa syntyvän biojätteen kompostoimista. Esimerkiksi haravointijätettä saa kompostoida kertomatta viranomaisille.

Kompostiasioiden pöyhiminen liittyy myös siihen, että kotitalouksien jätevelvollisuudet ovat laajenemassa puolentoista vuoden kuluttua. Viime heinäkuusta lähtien vähintään viisi huoneistoa kattavat, taajamassa sijaitsevat asuinkiinteistöt ovat joutuneet järjestämään biojätteen keräyksen.

Vuoden 2024 heinäkuussa pakko laajenee kaikkiin yli 10 000 asukkaan taajamissa sijaitseviin asuinkiinteistöihin.

”Sitten kaupungeissa aletaan hakemaan biojätettä käytännössä joka torpasta”, Suhonen kuvaa.

Biojäteastian hankinnalta voi kuitenkin välttyä ostamalla kompostin. Ja tekemällä siitä ilmoituksen.

Suhosen mukaan ainakin Lounais-Suomen alueella tutkimukset ovat osoittaneet, että poltettavaksi menevästä kotitalousjätteestä jopa yli kolmasosa on itse asiassa biojätettä. Se olisi tarkoituksenmukaista hyödyntää esimerkiksi biokaasun tuotannossa.

"Hirveä määrä työtä on vielä tehtävänä”, myöntää jätehuoltoasiamies Suhonen.

Haluatko lukea lisää uutisia Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat