Moni suoma­lainen kärsii ruoka­riippu­vuu­desta, tällaisia ovat yleiset oireet

Prosessoidut ja energiatiheät ruoat ja juomat saattavat tuottaa mielihyvää tavalla, joka muistuttaa päihteiden vaikutuksia ja aiheuttaa riippuvuuden kaltaisia oireita. Suomessakin moni kärsii ruokariippuvuuksista, kertoo tuore Turun yliopiston tutkimus.

Suolaiset ja rasvaiset ruuat aiheuttavat herkemmin ruokariippuvuuksia kuin esimerkiksi kasvikset.

20.12.2022 8:55 | Päivitetty 20.12.2022 9:34

Ruokariippuvuuksista kärsitään Suomessa melko yleisesti, selviää Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksesta. Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa, kuinka yleisiä ruokariippuvuusoireet ovat suomalaisilla.

Ruokariippuvuusoireita kartoitettiin 377 aikuiselta. Selvisi, että tutkituista naisista 6,6 prosenttia ja miehistä 1,5 prosenttia ylitti ruokariippuvuuden kynnysarvon.

”Tämä sukupuoliero oli kiinnostava löydös. Kyseessä ei vaikuttanut olevan todellinen ero vaan kuilu johtui siitä, että miehet eivät koe ruokariippuvuutta ongelmaksi yhtä herkästi kuin naiset. Tässä on kulttuurisia tekijöitä taustalla, naiset esimerkiksi altistuvat enemmän ulkonäön ihailulle”, kertoo tutkijatohtori Jani Kajanoja.

Kyselyssä kartoitettiin erilaisten oireiden vakavuutta. Näitä ovat esimerkiksi syömisen pakonomaisuus, syömisen haittavaikutukset, vieroitusoireet, vaikeus hallita syömisen aloitusta, määrää tai lopetusta sekä ongelmallisen syömisen jatkuminen haitoista huolimatta.

Huomattavan yleisiä oireita ovat tutkimuslöydösten mukaan vaikeus vähentää tai välttää tiettyjen ruokien syömistä sekä syömiskäyttäytymiseen liittyvät masennuksen, ahdistuksen, itseinhon ja syyllisyyden tunteet.

”Uutta tässä tutkimuksessa oli, että lievempänä ilmiönä ruokariippuvuus on vielä paljon yleisempää kuin mitä varsinaisen diagnoosin saaneilla. Lievilläkin oireilla on merkitystä, sillä ruokariippuvuusoireilla on yhteys syömiseen liittyviin syyllisyyden tunteisiin ja masennukseen.”

Kansainvälisissä tutkimuksissa on jo aiemmin todettu, että jopa 20 prosenttia aikuisista kärsii ruokariippuvuuksista. Kajanoja sanoo, että prosessoidut ja energiatiheät ruuat ja juomat saattavat tuottaa mielihyvää tavalla, joka muistuttaa päihteiden vaikutuksia ja aiheuttaa riippuvuuden kaltaisia oireita.

”Päihteet tuottavat mielihyvää helposti sellaisella intensiteetillä, jota luonnossa ei esiinny. Vahvat päihteet vapauttavat epänormaalin paljon dopamiinia ja tietyillä ruuilla voi olla samankaltaista vaikutusta. Ne ovat niin energiatiheitä, ettei niitä esiinny luonnossa. Ja ihan puhtaasti elossa pysymisen ja evoluution näkökulmastahan on tärkeää, että ihminen hakee ruokaa, jossa on mahdollisimman paljon energiaa.”

Tällaisia ruokia ovat esimerkiksi makeiset, leivonnaiset ja sokeripitoiset virvoitusjuomat sekä suolaiset ja rasvaiset ruuat sekä naposteltavat kuten hampurilaiset, pitsat ja sipsit.

Lue lisää: Ruokariippuvuus on todellinen ongelma, johon liittyy häpeää ja salailua – Nämä ovat riskiruokia, joiden määrää voi olla vaikea hallita

Kajanoja sanoo, että ruokariippuvuusoireista kärsivillä esiintyy myös huomattavasti enemmän ylipainoa ja lihavuutta kuin niillä ihmisillä, jotka eivät kärsi ruokariippuvuuksista.

Ylipaino ja lihavuus taas ovat yleistyneet samaan aikaan prosessoitujen ja energiatiheiden ruokien yleistymisen kanssa.

Yhteiskunnan tasolla asiaan tulisi Kajanojan mukaan puuttua esimerkiksi tukemalla taloudellisesti terveellisempiä ruokia, asettamalla epäterveellisille tuotteille haittaveroja ja rajoittamalla niiden markkinointia.

”Yhteiskunnallisesti olisi tärkeä ensiaskel tunnustaa, että ruokariippuvuus on monille ongelma. Diagnooseista on hyötyä ongelman tunnistamisessa ja tutkimisessa, mutta siitä voi olla myös haittaa, koska se kohdistaa ongelman yksilöön.”

Kajanoja sanoo, että yksilötasolla ruokariippuvuutta voi yrittää taltuttaa ruokahalua hillitsevillä lääkkeillä, mutta ennen kaikkea psykoterapeuttisen hoidon ja ravitsemusterapian avulla.

”Kaikkien riippuvuuksien, myös ruokariippuvuuden, taustalla on jonkinlainen halu paeta mielipahaa ja saada mielihyvää, muuttaa kokemusta. Tämä on yhteinen mekanismi kaikessa riippuvuudessa. Asiaan vaikuttaa osaltaan myös perinnöllisyys, osaltaan lapsuuden traumat, osaltaan taas halu paeta tämän hetkistä stressiä.”

Tutkimukseen osallistuneista yli neljäsosa koki huolta omasta syömiskäyttäytymisestään. 15 prosenttia koki syömiskäyttäytymisensä aiheuttaneen psyykkisiä ongelmia kuten masennusta, itseinhoa tai syyllisyydentunteita.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat