Keskellä tehdasaluetta piilee palkittu pientislaamo – Nyt Jari Varjo kertoo, miten juoma syntyy

Turun tislaamo Oy aloitti tuotannon loppukesällä. Nyt Kaiho-vodkaa myydään Alkoissa ja vientiinkin on erä jo lähtövalmiiksi pakattu.

Kaiho-vodkan raaka-aine on luomuvehnää Vahdon pitäjästä. Master distiller Jari Varjon mukaan jyvät ovat niin kiinteitä, että myllyssä pitää olla kovapalaterät.

2.1. 11:28

Raisiolaisen viinatehtaan Turun tislaamo Oy:n alku on ollut säkenöivä. Vaikka yritys on perustettu viime vuonna ja tuotanto on käynnistynyt loppukesästä 2022, tislaamo on jo saanut Kaiho-vodkastaan kultaiset palkinnot kahdestakin kansainvälisestä kilpailusta.

Ensin Kaiho sai arvostusta marraskuussa Lontoossa ja viimeksi joulun alla tuplakultaa Luxemburgissa. Lisäksi Alko on ottanut Kaihon tilausvalikoimaansa ja ensimmäinen vientiin lähtevä 600 pullon lava odottaa Portugaliin lähettämistä.

Kirkasta vodkaa tislauskolonnin juurella.

Tislaamon ovat perustaneet raisiolainen insinööri Jari Varjo, 53, ja lietolainen insinööri Tapio ”Tapsa” Järvenpää, 60. Tuotantovastaava, master distiller Jari Varjo, miten uskottavia nuo palkinnot voivat olla, kun olette olleet vasta muutaman kuukauden markkinoilla Kaiho-vodkallanne?

Jari Varjon Valter-poika oli keskiviikkona armeijalomallaan töissä tislaamolla.

”Kilpailujen raadeissa on isojen hotellien ja ravintoketjujen edustajia, eivätkä he tiedä tuotteesta muuta kuin että se on vehnävodka. He maistelevat juomaa sokkona ja pisteyttävät sen asteikolla nollasta sataan, eivätkä he saa keskustella keskenään tuomaroinnin aikana”, vastaa Varjo.

Pullot hankitaan Saksasta ja etiketit liimataan tehtaalla.

Varjo kaataa juomaa lasiin ja tarjoaa vieraalle maistiaisen. Kirkkaasta nesteestä nousee konjakkimainen tuoksu. Siemaisu imeytyy keveästi limakalvoihin.

Master distiller eläytyy Kaihoon itse:

”Hedelmäisyyttä, maussa fenkolia, kutsun sitä toffeemaisuudeksi, pehmeä, pitkä viipyvä jälkimaku.”

EU:ssa alkoholia saa nimittää vodkaksi, jos se täyttää tietyt ehdot kuten että se on tehty maataloustuotteista ja alkoholiprosentti on vähintään 37,5.

Turun tislaamon raaka-aineena on luomuvehnä Hannulan tilalta Vahdolta. Kovat jyvät jauhetaan, mäskätään ja mäskiä käytetään viisi päivää, minkä jälkeen se tislataan 96-prosenttiseksi pirtuksi. Pirtu puolestaan laimennetaan vodkaksi lähdevedellä, jonka yritys itse pakettiautolla hakee Somerolta.

”Tapsalla ja minulla oli aika kirkas visio silloin kun lähdettiin tätä tekemään, ja se on pysynyt vahvana: aito tuote, mitä ei millään keinotekoisella tavalla pyritä korjaamaan, suodattamaton ja makeuttamaton, ympäristöarvojen mukaisesti. Työlästä tämä on kyllä ollut, kaikki vapaa-aika tähän on mennyt.”

Tehdas mahtuu väljästi runsaan 200 neliömetrin tilaansa Raision tehtaiden entisessä kasvipuristamossa.

Silloin kuin tislataan, kuparikolonnin ylin lämpömittari näyttää 78 astetta. Se on alkoholin kiehumispiste.

Vasemmalta oikealle tislain, pylvään takana käymistankki, sitten mäskäyskattila, 500 litran kuumavesikeitin ja toinen käymistankki.

Varjolle ja Järvenpäälle tislaamo on sivutoimi varsinaisen työn ohessa, samoin kuin heidän kolmelle myöhemmin mukaan saamalleen liikekumppanille. Varjo on tuotantojohtaja liki 100 miljoonan euron liikevaihtoa tekevässä Tietokeskus Finland Oy:ssä.

”Työksemme olemme aina tehneet ja toteuttaneet valtaviakin projekteja, ja osaamme suunnitella ja toteuttaa semmoisia asioita, mitä ei ole ennen tehty”, Varjo sanoo koettaessaan selittää, miten he lyhyessä ajassa onnistuivat luomaan mestaritason vodkatislaamon.

”Tuhansia detaljeja on selvitetty. Ensimmäisen vuoden jälkeen olimme tehneet enemmän erilaisia viranomaishakemuksia kuin yhtiön pankkitilillä oli tapahtumia. Pitää olla luvat kondiksessa ja tilat sellaiset että tulli, paloviranomainen ja Valvira ne hyväksyvät.”

Kirjoja luettiin, mutta viinanvalmistusluvan saamiseksi oli myös kouluttauduttava.

Varjo kertoo, että tislaamo alkoi kehkeytyä, kun hän keväällä 2019 Järvenpään kanssa pohti, alkaisivatko he tehdä jaloviinaa.

Perehdyimme, ja homma vähän eskaloitui, kun halusimme viedä tämän vähän pidemmän kaavan kautta.”

Päätettiinkin tehdä vodkaa. Tyypillisesti sitä tehdään ohrasta, rukiista ja vehnästä, perunoistakin.

”Maun takia vehnä, Tapsan kanssa oltiin enemmän tykätty vehnävodkasta. Olimme myös löytäneet luomuvehnätilan, yksi syy sekin.”

Varjo kertoo, että kirjoja ja artikkeleita oli päntätty, mutta kouluttautuakin piti ennen kuin Valviralta sai luvan viinan valmistamiseen. Riitti kun suoritti Hämeen ammatti-instituutissa Lepaalla elintarvikejalostuksen ammattitutkinnosta 30 opintopisteen laajuisen tisleiden valmistus -osan.

Turun tislaamo on keskellä Raision tehtaiden aluetta.

Tilat Turun tislaamo löysi syksyllä 2021 Raision tehtaiden aitojen sisältä entisestä kasviöljypuristamosta. Se remontoitiin tislaamon tarpeisiin, ja huhtikuussa muutettiin sisään. Runsaat 200 neliömetriä riittää vaikka tuotanto tuplattaisiin. Toimitusmäärät ovat nyt 500-600 pulloa kuukaudessa.

Ainakin toistaiseksi Varjo liikekumppaneineen on pysyttänyt tislaamon harrastuksena, vaikka vuokrasopimus on tehty 5-vuotiseksi ja yritykseen on sidottu pitkälti toistasataatuhatta euroa. Rahaa on palanut esimerkiksi Kiinasta tilattuihin kuparitislauslaitteisiin. Ne löytyivät yksinkertaisesti googlettamalla.

”Vastahan tässä ollaan alussa”, sanoo Jari Varjo.

”Vastahan tässä ollaan alussa. Kaikki hommat pystyy tekemään yksi ihminen, ja pääsääntöisesti tämä pyörii siten, että viikonloppuisin Tapsa ja minä ollaan hommissa. Jos tuotantomäärät kasvavat voidaan palkata ensimmäinen työntekijä”, Varjo sanoo.

Yrityksen aputoiminimi on Pieni viinatehdas, joka kuvaa osuvasti mittakaavaa.

Vehnää säilytetään tislaamossa puolentoista tonnin viljasiilossa. Varjo kertoo, että Hannulan tilan isäntä Janne Koivisto ajaa traktorilla paikalle täyden siilon, kun edellinen tyhjentyy.

On viljamylly kovapalaterineen.

Mäskäyksen lämpöenergia tulee veden kuumuudesta. Vehnävelliä mäskätään pari tuntia, missä ajassa entsyymit ehtivät vaikuttaa.

Mäskäyskattilassa lämpötila on 80 astetta.

”Jyvä pitää rikkoa jotta mäskäysprosessi pääsee käyntiin ja tärkkelys muuntuu sokeriksi päästessään veden ja entsyymien kanssa tekemisiin.”

On 500 litran kuumavesikeitin mäskäysveden kuumentamiseen, ja on 300 litran mäskäyskattila. On 600 ja 1000 litran käymistankit. Viidessä päivässä alkoholiprosentti nousee niissä yhdeksään.

Näyttävin laite on usean metrin korkuinen tislain. Kuparikolonnissa neste tislautuu 21 kertaa ja ulos tulee 96-prosenttista pirtua.

”Jok’ikinen laite ja menetelmä mitä täällä käytetään on pitänyt tutkia ja opetella käyttämään – koko prosessi, kaikki lämpötila-alueet. Kolme kuukautta aika intensiivistä testaamista. Tuskin kukaan pystyy tekemään samanlaista vodkaa, kombinaatioita on ihan tolkuton määrä.”

Varjon mukaan tuotannossa ei tehdä kompromisseja.

Ylpeää tekemistä. Tislaimen tähystyslasissa lukee ”Why make it easy when you can make it great”. Miksi tehdä se helposti kun voit tehdä siitä mahtavaa.

”Käytämme tisleestä vain tietyn osan. Saisimme kyllä siitä enemmän vodkaa, mutta sitten se ei enää maistuisi Kaiholta.”

Pirtuun sekoitettavalla vedellä on oma tarinansa.

”Haettiin lähdettä. Varsinais-Suomessa niitä on noin 900, ja Ely-keskukselta löysimme lähdeasiantuntijan, joka kehotti olemaan yhteydessä Someron Vesihuolto Oy:hyn. Se asensi meille hanan lähteelle Salpausselkä kolmosen ja Someronharjun yhdistymiskohdassa. Lähdevesi on niin puhdasta ja tuoretta, että emme käsittele sitä kemiallisesti emmekä mekaanisesti. Ainut käsittely on UV-valolla.”

Erillisessä huoneessa on vakiointitankki, jossa lähdevesi sekoittuu pirtuun.

Kaihossa on 40,2 prosenttia alkoholia. Helmikuussa tislaamo on lanseeraamassa toisen tuotteensa nimeltään Kaiho Gold. Se on 61,2-prosentteineen selvästi vahvempaa kuin Kaiho.

Master distiller Jari Varjo kehottaa nauttimaan Kaihoa huoneenlämpöisenä, jotta maut erottuisivat.

Raision tehtaiden aluetta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat