Vänrikki Gösta Karlsson katosi mystisesti vuonna 1943 – Kari Ylösen ansiosta hän saa vihdoin hautajaiset

Vänrikki Gösta Karlsson joutui onnettomuuteen jatkosodan aikana vuonna 1943. Hänen jäänteensä löydettiin Päijänteestä vasta viime syksynä. Karlssonille järjestetään hautajaiset Turussa 12. tammikuuta.

Gösta Karlssonin nimi löytyy jo Turun hautausmaalta.

10.1. 15:01 | Päivitetty 10.1. 15:26

Vänrikki Gösta Fredrik Karlsson oli kadotessaan 21-vuotias.

Jatkosodan aikaan, syksyllä 1943, hänen ohjaamansa harjoitushävittäjä VL Pyry syöksyi Päijänteeseen kesken harjoituksen. Onnettomuuden jälkeen tehtiin etsintöjä, mutta vain joitakin koneen osia löydettiin. Karlssonia ei löytynyt.

Hänen jäänteensä löytyivät vasta viime syksynä, miltei 80 vuotta myöhemmin.

Ensi torstaina Paraisilta kotoisin olevalle Karlssonille järjestetään hautajaiset Turussa. Hautauksen aikana Puolustusvoimat tekee ylilennon Hornet-hävittäjillä, ja siunauksen toimittaa kenttäpiispa Pekka Särkiö. Karlssonin siunaustilaisuudesta kertoi aiemmin Åbo Underrättelser.

Asikkalan kunnan verkkosivuilla kerrotaan, että hautajaispäivänä Asikkalanselän ympäristössä voi polttaa kokkoja Karlssonin muistolle.

Gösta Karlsson oli kotoisin Paraisilta.

Koneen osia ja lentäjää on etsitty poliisin mukaan usean toimijan voimin ainakin 1970-luvulta asti.

Hämeenlinnalainen viistokaikuluotainyrittäjä Kari Ylönen löysi lentäjän jäänteet viime vuoden elokuussa.

Ylönen kiinnostui tapauksesta vuonna 2021 nähtyään Ylen uutisen, jossa kerrottiin sukellusseura Lahden Pingviinit ry:n etsivän koneen hylkyä.

Ylönen kertoo ottaneensa yhteyttä Lahden Pingviineihin.

”Nostan hattua heille. Heiltä tuli reilusti vastaus, mitä ovat pohtineet ja miltä alueelta kannattaisi etsiä.”

Ylönen lähti veneellään Päijänteelle etsimään ensimmäistä kertaa syksyllä 2021.

Sukellusseurasta vinkattiin hänelle, että Kansallisarkistosta löytyy Ilmavoimien tutkintalautakunnan tekemä kartta vuodelta 1943. Karttaan oli merkitty ruksi Päijänteen keskelle. Vaikka ruksi oli tiedossa, etsintäalue osoittautui isoksi.

”Etsintä oli hidasta, siellä on vettä 20:stä 30:een metriin”, Ylönen toteaa.

Ylönen tutki järvenpohjaa viistokaikuluotaimen avulla. Hän kertoo käyneensä Päijänteellä viitisentoista kertaa. Talvella hän teki jonkun verran etsintöjä jään päältä, mutta se oli erityisen hidasta.

Lopulta kuitenkin tärppäsi. Ylönen teki löydön Päijänteen Asikkalanselällä.

SIlloin oli tiistai, elokuu 2022.

”Katsoin edellisenä iltana, että säätiedotus lupaa nollatuulta eli aivan tyyntä. Herätys oli kello 2.40 aamulla. Keitin kahvit termariin ja tein voileivät. Olin viideltä Päijänteen rannalla”, Ylönen kertoo.

Hän oli aiemmin paikantanut viistokaikuluotaimella kaksi kohtaa. Niillä paikoin järven pohjassa näkyi jotakin, mahdollisesti koneen osia. Ensimmäiseen kohteeseen päästyään hän laski kameran pohjaan. Näkyviin tuli pystyasennossa oleva siiveke.

”Silloin tiesin, että olen osunut. Minulla oli käsitys, että siinä lähellä on seuraava kasa. Vaihdoin paikkaa, ja sitten tuli sumu. Olin sumun keskellä, oli täysin tyyntä ja täysin hiljaista.”

Ylönen laski taas kameran, ja hänen puhelimensa ruudulle ilmestyi kuvaa pohjasta. Siinä näkyi saapas.

”Hölmistyin ihan, löi tyhjää.”

Kesti hetki, ennen kuin hän ymmärsi, mitä näki. Kahden saappaan lisäksi pohjassa näkyi vaalea mytty, jonka hän päätteli olevan laskuvarjo.

Ylönen otti löydöstään kuvia ja lähetti ne Suomen ilmailumuseon intendentti Matias Laitiselle, jolta oli kysynyt neuvoja aiemminkin.

”Hän vastasi, että heiltä löytyy museosta juuri samanlaiset saappaat vuodelta 1942.”

He päättivät ilmoittaa löydöstä poliisille, ja niin Laitinen otti yhteyttä Hämeen poliisiin.

VL Pyry -koneita Vesivehmaan lentokentällä Asikkalassa kesäkuussa 1943.

Kansallisarkistossa on onnettomuuteen liittyviä tutkintapöytäkirjoja. Ylönen on käynyt tutustumassa papereihin. Hän on kirjoittanut tapauksesta verkkosivuillaan, jonne hän on lisännyt myös kuvat Kansallisarkiston papereista.

Dokumenttien perusteella onnettomuus tapahtui iltapäivällä vähän ennen kello kahta. Onnettomuudelle oli tiettävästi kaksi ulkopuolista silminnäkijää, ja he molemmat kuvailivat koneen syöksyneen kohti järveä pystysuorassa asennossa. Tutkintapöytäkirjan mukaan kone on syöksynyt järveen noin kilometrin korkeudesta.

Papereiden mukaan koneessa on ollut todennäköisesti jonkinlainen vika. Tutkijalautakunnan lausunnossa todetaan, ettei onnettomuuden aiheuttajaa voida varmuudella sanoa. Esimerkiksi koneen moottoria ei löytynyt.

Koneen ohjaajasta kerrotaan dokumenteissa seuraavaa:

”Hukkunut. Ruumista ei ole löydetty.”

Ylönen jatkoi etsintöjään miltei vuoden ajan.

Hän tiesi pystyvänsä löytämään koneen, eikä asia jättänyt häntä rauhaan.

”Ei minulta nyt yöunet menneet, mutta kuitenkin se oli mielessä. Tiesin, että se on mahdollista löytää, se on vain ajan kysymys.”

Loppujen lopuksi kyse oli siitä, että etsintäalue oli yllättävän suuri. Hän piirsi alussa kartalle ympyrän, jonka sisällä arveli koneen osien olevan. Hän löysi siivekkeen ja saappaat vasta laajennettuaan alkuperäistä etsintäaluetta.

Ylönen kertoo, että hänellä on jo mielessä pari uutta etsintäkohdetta.

Lahden Pingviinit -sukellusseura laski koneen hylylle pronssilaatalla varustetun seppeleen.

"Parista projektista juttelin tutuille, molempiin sain yhteistyökumppanit. Mutta epävarmuus on todella suurta, niistä ei välttämättä ole kerrottavaa vielä aikoihin."

”Tämä on harrastukseni. Nautin suuresti kun vene on vesillä ja saan olla siellä. Sähkömoottorilla siellä on usein hiljaista, ja luonto on kaunista”, hän toteaa.

Ylönen on menossa Karlssonin siunaustilaisuuteen. Hänelle on kunniatehtävä olla mukana.

”Kun omainen soitti ja kutsui paikalle, oli itsestään selvää, että menen”, hän sanoo.

Hänestä oli hienoa kuulla, että hautauksen aikana järjestetään ylilento Horneteilla.

”Hulppea juttu, jos se toteutuu. Toivottavasti on kirkas keli.”

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat