Lapsien poissaolot koulusta lisääntyneet dramaattisesti – ”Muistuttaa lamavuosia”

Pitkän uran tehnyt Turun kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen sanoo, että meneillään oleva ajanjakso muistuttaa monella tavalla 1990-luvun alun lama­vuosia. Silloinkin nuorten ahdistus purkautui ahdistuksena, häiriö­käyttäytymisenä ja väkivaltaisuutena.

Turun nuorilla on kouluissa paljon poissaoloja. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Aisha Abudu ymmärtää ne osittain, sillä koulu voi olla hyvinkin stressaavaa.

11.1. 18:49

Turkulaisten lasten ja nuorten runsaat poissaolot kouluista ovat kasvaneet vuodessa yli 50 prosentilla.

Vielä syksyllä 2021 Turun peruskouluissa oli 944 sellaista oppilasta, jotka olivat olleet syksyn aikana pois koulusta yhteensä yli 50 tuntia. Viime vuonna vastaavien oppilaiden määrä oli vajaa 1 500.

Mittausaika oli noin kolmen kuukauden jakso elokuusta marraskuuhun.

Turun kaupungin kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen sanoo olevansa huolissaan poissaolojen suuresta kasvusta.

”Menneen syksyn luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. Tämä huolestuttaa, koska se tarkoittaa yli kymmentä prosenttia kaikista oppilaistamme.”

Jalosen mukaan poissaolojen syyt ovat moninaiset.

Hän listaa tavallisimmiksi syiksi fyysiset ja psyykkiset terveydelliset syyt, liian vähäiset voimavarat koulunkäyntiin sekä perheisiin liittyvät syyt. Näitä voivat Jalosen mukaan olla esimerkiksi kotoa saatu riittämätön tuki, lomamatkat, perhetilanne ja haasteet vanhemmuudessa.

”Poissaolon syy voi olla siis positiivinenkin, kuten perheen kanssa yhdessä tehty Italian-matka. Mutta oli syy mikä vain, niin se voi synnyttää oppimisvajetta. Siitä olemme huolissamme.”

Nuorten masennus on lisääntynyt, ja moni jää helposti kotiin sängyn pohjalle tai sohvan nurkkaan, kun muu ei huvita.

”Kun lapsi valittaa aamulla, että on kipeä eikä voi mennä kouluun, niin kyllä siinä aamutohinassa lääketieteellisten selvitysten teko on vanhemmille aika hankalaa. On aika vaikeaa siinä kiireessä alkaa analysoida, onko lapsi laiskamato, onko hänellä kuukautisvaivoja vai särkeekö päätä.”

Luostarivuoren lukiota käyvä 18-vuotias Aisha Abudu on Turun nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Hän kertoo, että tuntee jonkin verran nuoria, jotka ovat paljon pois koulusta.

”En kuitenkaan ajattele, että yksikään heistä lintsaisi. Ajattelen poissaolijasta ensimmäiseksi, että voiko hän hyvin ja onko hänen tukiverkkonsa kunnossa.”

Abudu sanoo, että koulu voi joskus tuntua todella stressaavalta ja kuormittavalta. Tällöin voi olla hänen mielestään hyväksi hengähtää hetkinen.

”Jonkinlainen mental health day voisi olla hyvä. Jos on tosi kuormittunut, niin ymmärrän, että välipäivä välillä voi auttaa. Siihen ei vaan saa jäädä koukkuun eikä sellaisia saa olla kovin usein.”

Lukio-opinnot ovat usein peruskouluopintoja vapaamuotoisempia.

Onko lasten ja nuorten tai koko perheiden sitoutuminen koulunkäyntiin heikentynyt vuosien varrella?

Jalonen ei usko, että mitään suurta muutosta on tapahtunut. Abudu puolestaan haluaa vastuuttaa lasten ja nuorten lisäksi vanhempia.

”Kyllä kaikki lähtee kotoa, jo heti ekaluokasta alkaen. Vanhempien on hyvä muistaa painottaa heti alusta asti, että koulu on ykkönen ja että siellä on todella tärkeää käydä.”

Pitkän työuran lasten ja nuorten parissa tehnyt Jalonen sanoo, että meneillään oleva ajanjakso ”muistuttaa monella tavalla 1990-luvun alun lamavuosia”.

”Myös silloin nuorten ahdistus purkautui ahdistuksena, häiriökäyttäytymisenä ja väkivaltaisuutena. Tuolloin nuorten pahoinvointia ei selätetty millään aktiivisilla toimilla, mutta hiljalleen pessimismin tilanne tuli optimismi, olosuhteet, työllisyys ja yhteis­kunnan hyvinvointi lähtivät paranemaan.”

Turun kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestari Piia Elo sanoo, että kaupungissa ollaan huolissaan oppilaiden runsaista poissaoloista. Niiden taklaamiseksi on pyritty etsimään erilaisia keinoja.

”Turussa on käytössä malli, jossa opettaja yhdessä oppilashuollon kanssa puuttuu poissaoloihin. Tuemme koko perhettä, mikäli poissaolojen määrä ja syyt huolestuttavat.”

Elon mukaan myös erilaiset koulumuodot, kuten joustava perusopetus eli jopo, mahdollistavat paluun kouluun matalalla kynnyksellä.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat