Suomalaisnainen sohaisi Italian koulujärjestelmää – Syntyi valtava mediakohu, jossa sanoja Suomesta ei säästellä

Ahvenanmaalaisen Mattssonin perheen koulunkäynti Sisiliassa ei tuntunut hyvältä. Meteli, tauottomuus ja liikkumattomuus rassasivat koko perhettä. Perheen Elin Mattsson kirjoitti asiasta avoimen kirjeen Sisilian paikallislehdelle, ja soppa oli valmis.

Mattssonin perheen lapsilla on juuret Ahvenanmaalla ja he palaavat kesällä omaan kouluunsa saarimaakunnassa.

13.1. 15:44 | Päivitetty 13.1. 16:39

Ahvenanmaalainen Elin Mattsson sai kokea omakohtaisesti, miltä tuntuu, kun oma mielipide lähtee kansainvälisessä mediassa laukalle ja alkaa elää omaa elämäänsä.

Kaikki alkoi viime syyskuussa, kun Mattsson muutti puolisonsa Benny Mattssonin ja pariskunnan neljän lapsen kanssa Italian Sisiliaan, Syrakusan kaupunkiin. Syrakusa sijaitsee Sisilian itäpuolen rannikolla, noin 80 kilometrin päässä tulivuori Etnasta.

Perheen lapset ovat iältään 3-, 6-, 14- ja 16-vuotiaita. Sisiliassa he menivät päiväkotiin ja kouluun. Mattsson huomasi jo heti ensi metreillä erot suomalaisen ja italiaisen kasvatuskulttuurin välillä.

”Oppituntien aikana koulussa oli melkoinen sirkus päällä. Äänen voimakkuus oli todella kova. Toki ymmärrän, että Italiassa käytetään yleisestikin enemmän ääntä kuin Suomessa, mutta sellaisessa hälinässä yksikään lapsi ei pysty keskittymään.”

Kasvatus ja pedagogiikka kaikkinensa tuntuivat suomalaisäidistä turhan aggressiiviselta.

Elin Mattsson kirjoitti Syrakusan paikallislehteen kirjeen, jossa vertaili sisilialaista koulunkäyntiä suomalaiseen.

Mattsson kiinni huomiota myös välituntien ja taukojen puutteeseen. Kouluissa opiskeltiin hänen mukaansa meluisassa ympäristössä oppitunti toisensa perään ilman taukoja.

”Päiväkodissakin lapset olivat vain sisällä. Kun kysyin, saavatko lapset mennä välillä pihalle, niin kuulemma vasta sitten, kun osaavat säännöt. Mutta pihalla ei ollut mitään leikkivälineitä, vain pelkkää asvalttia ja ruohoa.”

Mattsson sanoo, että hänen kuusivuotiaansa oli päivän jälkeen niin täynnä energiaa, että kotimatkalla piti jo pysähtyä leikkimään puistoon.

”Kun hän alkoi sitten sanoa, että koulussa ei ole lainkaan kivaa, että siellä vain huudetaan ja istutaan koko ajan samassa paikassa, niin päätimme lähteä Sisiliasta pois.”

Ennen lähtöään hän kirjoitti englanninkielisen kirjeen, jonka lähetti Syracusan paikallislehdelle. Kirjeessä hän kertoi havainnoistaan ja kummasteli, miksi lapsilla ei ole taukoja, miksi luokissa on meluisaa ja miksi lapset eivät saaneet päivän aikana lainkaan juosta, liikkua tai leikkiä.

Lehti julkaisi tammikuussa kirjeen, jossa Mattsson vertasi Sisiliassa käytössä olevia metodeja suomalaisiin.

Julkisuuskierre oli valmis.

Elin Mattssonin mielestä on kummallista, että sisilialaisissa puistoissa on kyllä leikkivälineitä lapsille, mutta ei ainoatakaan päiväkotien pihalla.

Otteita Mattssonin kirjoituksesta on julkaistu hänen omien laskelmiensa mukaan nyt lähes kaikissa italialaisissa lehdissä.

”Olen nyt jotenkin astunut heidän varpailleen. En missään nimessä uskonut, että tästä paisuisi tällainen juttu. Minähän lähetin kirjoitukseni vain yhteen paikallislehteen, vaikka jotkut ihmiset uskovat, että juuri minä olen lähetellyt niitä koko maalle ja maailmalle.”

Suomalaisnaisen kirjoituksia on Italiassa kommentoitu värikkäästi. Monet kommentoijat ovat loukkaantuneet kirjoituksesta ja arvostelevat nyt vastavuoroisesti suomalaisten tapoja ja olosuhteita.

Muun muassa Ruotsin TV4:lle Roomasta raportoiva reportteri Filip Jacobson on koonnut Twitter-tililleen italialaisista medioista joitain värikkäitä kommentteja:

”Liberon toimittaja on viettänyt muutaman päivän loman Helsingissä ja selittää sen perusteella: ”En ymmärrä, miten he voivat olla maailman onnellisimpia ihmisiä. Lievästi sanottuna olisin varmaan tappanut itseni, jos minun olisi pitänyt asua Suomessa kaksi kuukautta.”

”Suurin ongelma ovat suomalaiset itse: He ovat niin hyvätapaisia ja tavallisia, että heistä tulee latteita. He ovat täysin vailla inhimillistä empatiaa ja heidän äänensä ja persoonallisuutensakin ovat yksitoikkoisia.”

”Tähän aikaan vuodesta heillä on kolme tuntia valoa vuorokaudessa. Valoa, ei aurinkoa. He juovat eniten kahvia maailmassa (ehkä pysyäkseen hereillä).

Mattsson sanoo, että hän ei koskaan tarkoittanut loukata sisilialaisia. Hän kertoo, että halusi antaa rakentavaa palautetta.

”Ajattelin, että nämä ovat helppoja juttuja järjestää, tauot ja ulospääsyt. Edelleen pääviestini on, että pienten lasten ei tulisi istua paikoillaan koko päivää.”

Mattsson on itsekin saanut paljon suoraa palautetta avautumisestaan. Hän jakaa niiden sisällön karkeasti kahteen tasapuoliseen pinoon.

”Toinen puoli vanhemmista sanoi, että on hyvä kun me Suomessa voimme tehdä näin, mutta me sisilialaiset olemme jumissa tässä omassa systeemissämme. He kokivat, että minä tulen rikkaasta Suomesta ja loukkaan heidän tapojaan. Toinen puoli taas on kiittänyt, että nostin asian esille. Osa heistä on kertonut, että koulussa olo oli samanlaista piinaa jo heidän lapsuudessaan.”

Nyt Mattsson sanoo, että hän ei oikein tiedä, miten hän reagoisi tähän kaikkeen.

”En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. On kummallista, miten asiat ovat muuttuneet matkan varrella ja ettei alkuperäinen viesti pysy sellaisena, kuin minä sen kirjoitin.

Mattsson kertoo, että on juuri nähnyt saksalaislehdessä olleen artikkelin aiheesta, jossa toimittaja oli väittänyt Mattssonin kiroilleen omassa kirjeessään.

”Se ei pidä paikkaansa, minä en kiroile. Kaikki media ei ole edes haastatellut minua, asia on lähtenyt elämään omaa elämäänsä.”

”Olen pettynyt, että jotkut lehdet haluavat tehdä pelkkiä negatiivisia tulkintoja. Suuhuni on laitettu sellaisia sanoja ja ajatuksia, joita en ole sanonutkaan. Se on ehkä yksi syy, miksi italialaiset reagoivat nyt aika vahvasti.”

Osasyynsä lienee Mattssonin mukaan silläkin, että hän kirjoitti kirjeensä paikallislehteen englanniksi. Kirjettä on sitten toimituksessa käännetty italiaksi ja jo siinä vaiheessa teksti on saattanut Mattssonin mukaan lähteä sävyltään synkentymään.

Tällä hetkellä Mattssonin perhe asuu Espanjassa.

”Täällä tehtiin iso koulu-uudistus joitain vuosia sitten ja täällä asiat toimivat paremmin. Toivoisin silti, että koska Italiakin kuuluu EU:hun, sielläkin lapsilla olisi samanlaisia mahdollisuuksia hyvään koulunkäyntiin. Kyse on kuitenkin helpoista asioista, jotka auttavat lasta keskittymään.”

Kun kesä koittaa, perhe aikoo palata kotiinsa Ahvenanmaalle.

Asiasta kertoivat aiemmin Svenska Yle ja Ilta-Sanomat.

Perheen nuorimmat lapset ovat käyneet päiväkodissa ja koulussa nyt Välimeren äärellä. Kesällä perhe palaa Ahvenanmaalle Itämeren rantamille, jossa lapset jatkavat koulunkäyntiään omasta kodistaan.

Täydennetty 13.1. kello 16.39: Lisätty maininta Svenska Ylestä.

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat