Puolustus tukeutui väitöskirjaan lytätäkseen todistajien luotettavuuden Ilpo Härmäläisen murhajutussa

Murhasta käräjillä tuomittu mies puolustautuu muun muassa haastamalla todistajien muistikuvien oikeellisuuden.

Ilpo Härmäläisen murhasta tuomion saanut mies saapui hovioikeuteen keskiviikkona. Vieressä istumassa asianajaja Heikki Uotila.

18.1. 13:57 | Päivitetty 18.1. 16:12

69-vuotias murhasta tuomittu saapui keskiviikkona Turun hovioikeuden saliin toimittaja- ja kuvaajameren läpi. Kasvonsa Lasse Lehto oli peittänyt asiakirjanivaskalla ja kasvomaskilla.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus teki toukokuussa historiallisen päätöksen ja tuomitsi Lehdon lähes 30 vuotta aiemmin tapahtuneesta henkirikoksesta. Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta kertoi keväällä HS:lle, että henkirikoksen ja langettavan tuomion välinen aika on pisin itsenäisen Suomen oikeushistoriassa.

Lue lisää: Mainosmies houkutteli Ilpo Härmäläisen purjeveneelleen ja murhasi tämän 27 vuotta sitten – Kyseessä on historiallinen tuomio

Tuomion mukaan Lehto murhasi 33-vuotiaan turkulaisen lakimiehen Ilpo Härmäläisen ja upotti tämän ruumiin Airiston pohjaan vuonna 1994. Syyttömyyttään vakuutellut Lehto valitti tuomiosta hovioikeuteen.

Hovioikeudessa oli keskiviikkona niin paljon median edustajia, että oikeuden puheenjohtaja ohjasi toimittajat toiseen saliin seuraamaan istuntoa videoyhteyden kautta.

Kun istunto alkoi, syytetty istui tyynen oloisesti maski edelleen kasvoillaan. Tilanteesta kertoivat miehen ohimolla kimallelleet hikipisarat.

Hovioikeus kuuli keskiviikkona syyttäjän, asianomistajien ja puolustuksen asianesittelyt.

Puolustus pyrkii kyseenalaistamaan tapauksen todistajien muistikuvien luotettavuutta. Asianajaja Heikki Uotila korosti kuluneen ajan vaikutusta muistiin. Hän siteerasi väitöskirjaa todistajankertomuksen luotettavuudesta.

”Jo puolet yksityiskohdista unohtuu ensimmäisen tunnin aikana tapahtumista. Nyt puhutaan 28 vuoden takaisista asioista”, Uotila korosti.

Poliisi kuulusteli osaa todistajista jo 1990-luvulla, mutta esimerkiksi syytetyn entistä vaimoa kuultiin vasta yli 25 vuotta tapahtuneen jälkeen.

Uotila myös korosti, että osalla todistajista kyse voi olla muistivirheistä. Osa todistajista kertoi käräjäoikeudessa sellaisia asioita, joita he eivät kertoneet poliisille katoamisen jälkeen. Näissä tapauksissa on mahdollista, että omiin muistikuviin on sekoittunut vuosien varrella väärää tietoa.

”On huomioitava, että asiaa on käsitelty useita kertoja mediassa”, Uotila sanoi.

Puolustuksen kanta perustuu todistajien muistikuvien kyseenalaistamisen lisäksi siihen, että todistelusta puuttuu niin sanottu savuava ase, joka sitoisi syytetyn suoraan henkirikokseen. Syytetyn omistamaa revolveria ei esimerkiksi saatu yhdistettyä laboratoriotutkimuksissa henkirikokseen, eikä syytetyn purjevene ollut varmuudella surmapaikka.

Uotila myös moitti todistusaineistosta tehtyjen johtopäätösten määrää. Kun todistaja oli esimerkiksi arvioinut tai pitänyt asiaa mahdollisena, asia oli hänen mukaansa otettu käräjillä faktana.

”Johtopäätöksiä, johtopäätöksiä”, Uotila tuhahti viitaten aseesta ja purjeveneestä tehtyihin johtopäätöksiin.

69-vuotias murhasta tuomittu keskiviikkona Turun hovioikeuden salissa.

Käräjäoikeuden tuomion mukaan Lehto murhasi lakimies Ilpo Härmäläisen vakaasti harkiten ja omaa etuaan tavoitellen.

Henkirikoksen suunnitelmallisuudesta kertoo myös se, että Härmäläisen ruumis oli pakattu tiiviisti ja upotettu Airiston pohjaan. Merivoimien sukeltaja löysi ruumiin Airiston pohjasta viime vuoden maaliskuussa.

Lue lisää: Yli 27 vuotta sitten kadonneen lakimiehen ruumis löytyi hyväkuntoisena merenpohjasta – Todistaja kertoi oikeudessa, mitä 44 metrin syvyydessä tapahtui

Lehdolla, Härmäläisellä ja kolmannella miehellä oli vuonna 1994 meneillään hämärä lainakeinottelu. Lehto oli tehnyt niin sanotun factoring-laskutussopimuksen, jonka avulla myyntisaatavat voidaan muuttaa rahaksi. Myyntisaatavat eivät kuitenkaan perustuneet todelliseen työhön. Lehto pyrki saamaan järjestelyn avulla mainostoimistolleen Saksasta lainaa. Kun valuuttalainaa ei myönnetty, Lehdon olisi pitänyt maksaa Härmäläisen yritykselle.

Aluesyyttäjä Niina Merivirta korosti keskiviikkona, että syytetty oli pyrkinyt rakentamaan itselleen alibin muun muassa lähettämällä mainostoimistonsa työntekijät poikkeuksellisesti firman maksamalle lounaalle. Sen lisäksi hän oli käynyt aamupäivällä keskustelemassa pankissa mahdollisesta asuntokaupasta, jonka verukkeella hän pyysi Härmäläistä mukaansa.

Lue lisää: Syyttäjä: Mainos­mies ampui laki­mies Ilpo Härmäläistä kaksi kertaa ”raukkamaisesti teloitustyylillä”, paketoi tämän ruumiin ja upotti ankkurin kera yli 40 metrin syvyyteen

Merivirran mukaan Härmäläinen on erittäin todennäköisesti uhannut ilmoittaa asiasta poliisille.

”Kun Härmäläinen ei saanut rahoja, hän ymmärsi lakimiehenä, että häntä oli erehdytetty, Merivirta painotti oikeudessa.

Puolustuksen mukaan poliisille ilmoittaminen oli väärä johtopäätös, sillä Lehdolla ei ollut motiivia surmata Härmäläistä.

Puolustuksen mukaan ei ole mitään näyttöä, että Härmäläinen aikoi ottaa yhteyden poliisiin. Härmäläinen oli mukana lainakeinottelussa. Lehto ja kolmas mies saivat vuonna 1996 tuomion törkeästä petoksesta. Lehdon yritykset ajautuivat konkurssiin vuoden 1994 loppupuolella. Myös Härmäläinen olisi saanut todennäköisesti vastaavan syytteen.

Kolmas mies oli Härmäläisen katoamispäivänä Ranskassa perheensä kanssa.

Syyttäjän mukaan henkirikoksen tapahtumainkulku käy ilmi teletiedoista ja henkilötodistelusta. Puolustus pitää tapahtumainkulkua mahdottomana. Syytetty ei olisi ehtinyt hakea Härmäläistä, ajaa Satavan satamaan, lähteä Airistolle, toteuttaa henkirikosta, paketoida ruumista, palata Satavaan ja ajaa takaisin Turun keskustaan mainostoimistolle.

Puolustuksen mukaan Lehto kävi oletettuna henkirikoksen tapahtuma-aikana Raision Kesoililla. Huoltoaseman pitäjä vahvisti asian katoamisen jälkeen, mutta myöhemmin hän kertoi raskauttavan tiedon. Hänen mukaansa syytetty oli pyytänyt merkitsemään heidän välisensä tapaamisen totuudenvastaisesti juuri Härmäläisen katoamispäivälle.

Turun hovioikeus käsittelee tapausta usean istuntopäivän aikana tammikuussa. Oikeus antaa tuomionsa myöhemmin.

Oikaisu 18.1. kello 16.12: Korjattu jutusta Turun käräjäoikeus Varsinais-Suomen käräjäoikeudeksi.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat