Turun Sataman portilta puuttuvat lakkoihin normaalisti liittyvät lakkovahdit. Paikalla on keskiviikkoaamuna vain kaksi ammattiyhdistysaktiivia Jouko Renfors ja Ville Helenius. He aikovat kierrellä satamassa muutaman kerran ensimmäisenä lakkopäivänä.
“Emme ole harrastaneet hirveästi lakkoilua, mutta on selvää, että täällä ei tarvita vahteja”, Turun Sataman ahtaajat ry:n sihteeri Helenius kertoo.
Lakkolaisilla ei ole huolta mahdollisista rikkureista, sillä ahtaajien järjestäytymisaste on reilusti yli 90 prosenttia.
Ahtaajien vuoden 2010 lakko pysäytti satamat reiluksi kahdeksi viikoksi. Silloin kiisteltiin muutosturvasta eli erorahan suuruudesta. Nyt tilanne on suoraviivaisempi.
“Suurin tappelu on nyt rahasta”, Renfors kertoo. Hän toimii Turun Sataman ahtaajat ry:n varapuheenjohtajana.
Jouko Renfors (oik.) ja Ville Helenius käyvät kierroksella satamassa, mutta varsinaisille lakkovahdeille ei ole heidän mukaansa tarvetta.
Renfors kertoo, että ahtaajat hyväksyivät viime vuonna marginaalisen korotuksen eli noin 2,3 prosenttia vuodelle. Nyt ahtaajia edustavan Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n tavoitteena on hänen mukaansa ollut saada vastaava korotus kuin vientiteollisuudella eli seitsemän prosenttia kahdelle vuodelle.
Valtakunnansovittelijan antamassa ehdotuksessa korotukset olisivat olleet noin 5,7 prosenttia kahdelle vuodelle.
“Viime vuoden neuvotteluiden jälkeen odotimme parempaa. Meidän tarvitsee turvata jäsenistömme ansiotaso, joka laskee inflaation takia”, Renfors sanoo.
Viime vuoden inflaatio oli 7,1 prosenttia ja se kasvoi loppuvuonna 9,1 prosenttiin.
Normaaliaamuna Turun Sataman portista kävelisi kuuden aikaan aamulla nelisenkymmentä ahtaajaa aamuvuoroon. Puoli kolmelta alkavaan päivävuoroon saapuisi reilut 20 ahtaajaa. Yhteensä vakituisia ahtaajia on Suomessa noin kaksituhatta.
Ahtaajien lakon merkitykset ovat poikkeuksellisen suuret, sillä satamat käsittelevät noin 90 prosenttia Suomen tavaraviennistä- ja tuonnista.
Renforsia harmittaa julkinen puhe “ahneista ahtaajista”. Mediassa nostetaan usein esiin korkeapalkkaisimmat ahtaajat: kolmivuorotyötä tekevät, joilla on täydet ikä- ja pätevyyslisät.
“Toki ahtaajien palkkataso on hiukan yli keskiansion, mutta joukossamme on ahtaajia, jotka tekevät kaksivuorotyötä ilman lisiä”, Renfors sanoo.
Miehet muistuttavat, että työtaistelussa ei ole kyseessä pelkästään ahtaajista vaan palkansaajista laajemmin. Ammattijärjestöä on heidän mukaansa turha syyttää hankalaksi.
“Kaikesta on pystytty sopimaan, niin työajoista kuin esimerkiksi tauoista. Ainoa mistä ei ole päästy sopuun on palkkaus”, Renfors sanoo.
Kyse on myös järjestäytymisen avulla saavutetuista eduista. Tätä varsinkin nuoremmat eivät aina ymmärrä.
”Aina kun menetämme jonkun edun, sitä ei saa enää takaisin. Osa ei ymmärrä, minkälaisen työn edelliset sukupolvet ovat tehneet, jotta duunarit ovat päässeet ”maaorjuudesta”, Renfors hymähtää.
“Toki ahtaajien palkkataso on hiukan yli keskiansion, mutta joukossamme on ahtaajia, jotka tekevät kaksivuorotyötä ilman lisiä”, Jouko Renfors sanoo sanoo.
Suurissa satamissa kuten Hamina-Kotkan ja Helsingin satamissa tehdään kolmivuorotöitä. Pienemmissä satamissa kuten Turussa työt hoidetaan kahdessa vuorossa. Työnantajapuoli on nostanut esille kolmivuorotyön vaihtoehdon.
“Meillä on ollut puhetta erilaisista työaikamalleista, eikä kolmivuoro olisi sinällään mahdoton. Näin pienessä satamassa se ei ehkä onnistuisi”, Helenius pohtii.
Työnantaja on halunnut joustoa työvuoroihin, sillä satamiin saapuu laivoja epäsäännöllisen säännöllisesti. Työvuorot voisivat olla 6–10 tuntia. Työntekijät eivät sellaiseen halua siirtyä.
“Kaikilla aloilla valutaan pikkuhiljaa jaksotyöhön. Siinä ei kuitenkaan oteta huomioon työntekijän arkea, eikä työntekijän rauhoittumisaikaa”, Renfors sanoo.
Miehet suuntaavat haastattelun jälkeen aamukahveille. Sen jälkeen he lähtevät ehkä pienelle kierrokselle satama-alueelle.
“Katsotaan nyt tämä ja palataan normaalielämään”, Helenius tokaisee.
Uskotteko siis, että nyt käynnistynyt lakko on lyhytkestoinen?
“Jos nyt tämä päivä katsottaisiin ja huomenna oltaisiin jo taas pöydässä. Lakosta ei ole kenellekään hyötyä, mutta ehkä se selkeyttää osapuolten ajattelua neuvotteluissa”, Renfors sanoo.